Varainkeruuarpajaisten arvonta on suoritettu 31.3. ja tässä tulokset:
Lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille arpajaisiin osallistuneille tuestanne!
Kaleva 15.12.2020
POPsote-hankkeen ohjausryhmän keskustalainen puheenjohtaja Jussi Ylitalo kirjoitti kauniisti Kalevassa 12.12. sote-uudistuksen tavoitteista ja rahoituksesta. Valitettavasti nyt vaan puheet ja käytäntö eivät kohtaa.
Ylitalo kertoo, että Keskusta haluaa soten, joka on yhdenvertainen ja jonka kustannukset veronmaksajat pystyvät kantamaan. Tosiasiassa kuitenkin hallituksen esityksellä leikataan pohjoisilta maakunnilta todelliseen tarpeeseen nähden satoja miljoonia euroja. Se yhdessä isojen muutoskustannusten kanssa pakottaa karsimaan ihmisten tarvitsemia palveluita todella rajusti. Erityisesti rahoitusvajetta on sosiaalihuollon kustannuksissa ja harvan asutuksen huomioimisessa. Tiedot on helppo tarkistaa hallituksen soteuudistus.fi-sivuston rahoituslaskelmista.
Samaan aikaan kun hallitus esittää Pohjois-Pohjanmaan kunnilta leikattavaksi vielä 90 miljoonaa euroa enemmän kuin kesällä, se leikkaa entisestään alimitoitettua Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointalueen rahoitusta 54 miljoonaa euroa lisää! Silti valtakunnan tasolla sote-uudistus maksaa hallituksen oman arvion mukaan miljardeja euroja lisää ja kustannukset ovat vielä kymmenen vuoden kuluttua muutoksesta vuonna 2033 yli kaksi miljardia euroa pakkasella sote-kustannusten nykykehitykseen verrattuna!
Kirsikkana kakun päällä Keskusta runnoi hallituksessa läpi vaatimuksensa maakuntaverosta. Uusi verotuksen taso tulee nostamaan työn verotusta kokonaisuutena. Erityisesti meidän Pohjois-Pohjanmaan veronmaksajien verorasitus nousee kohtuuttomaksi. THL:n viimeisimpien julkisuuteen annettujen sote-laskelmien mukaan meidän sote-kustannukset ovat noin 1,5-kertaiset ruuhka-Suomeen verrattuna. Tämä johtaa pohjoisen korkean kuntaverotuksen lisäksi myös hyvin kireäään maakuntaverotukseen.
Ylitalo kannustaa vaikuttamaan siihen, että Kokoomus olisi tukemassa hallituksen sote-uudistusta. Olen hyvin mielelläni tukemassa sellaista uudistusta, jossa oikeasti parannetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja laatua sekä pidetään sote-kustannusten kehitys kohtuullisena. Hallituksen esityksellä näistä ei toteudu mikään!
Uskon ja toivon, että Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessakin, voimme ilman valtiovallan holhousta ja lisääntyvää byrokratiaa tehdä yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa uudistus, jossa keskitytään ihmisten tarvitsemiin palveluihin. Siihen ei tarvita lisää byrokratian tasoja eikä vallan keskittämistä Helsinkiin ja keskuskaupunkeihin. Se ei myöskään edellytä ideologista sosialisointia Venezuelan tapaan.
Voimme laittaa kaikki alueen hyvinvointipalvelut perustasolta erikoistasolle asti yhteen. Sovitaan kunnianhimoisesta hoitotakuusta eli annetaan ihmisille hoito silloin, kun on tarve. Jos tämä ei muuten onnistu, niin annetaan palveluseteli, jolla voi hakea tarvitsemansa palvelun vaikkapa yksityiseltä yhteistyökumppanilta. Panostetaan lisää koko alueen kattavaan ESKO asiakas- ja potilastietojärjestelmään sekä muuhun digitalisaatioon. Tehtäiskö tämä heti?
Pekka Simonen, Kokoomus
hyvinvointilautakunnan vpj
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän vpj
Oulu
Kaleva 10.12.2020
Pitkään veivattu sote-uudistus sai viimeisimmän käänteen, kun maan hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen uudistuksesta 8.12. Esityksessä on toki paljon aihetta kommentointiin, mutta nostan esille nyt vain yhden, mutta meidän kannalta kriittisen tärkeän asian. Pohjoisen sote-rahoitus on uudistuksen joka vaiheessa pienentynyt todella huolestuttavasti.
Pohjois-Pohjanmaan ns. sote-tarve oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viime vaalikaudella väestörakenteesta ja sairastavuudesta johtuen noin 1,5-kertainen ruuhka-Suomeen verrattuna. Rahoitus olikin silloisen esityksen myötä lisääntymässä merkittävästi. Jostain syystä tällä vaalikaudella THL lopetti tarvekertoimien julkaisemisen. Liekö saanut tässäkin asiassa poliittista ohjausta ministeriöstä?
Viime keväänä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen rahoitukseen oli hallituksen sote-esityksen mukaan tulossa nykytasoon verrattuna lisää 40 miljoonaa euroa, syksyllä enää 16 miljoonaa ja nyt viimeisimmän esityksen mukaan vähennystä on yli 9 miljoonaa euroa! Sama negatiivinen linja koskee kaikkia pohjoisen maakuntia, ruuhka-Suomen maakuntien rahoitus paranee. Esim. pääministerin oman maakunnan Pirkanmaan -16 miljoonaa vaihtui +16 miljoonaksi.
Pohjois-Pohjanmaalla tämä hallituksen vuoden kuluessa tekemä rahoituksen heikennys on 50 miljoonaa euroa vuodessa eli parissa vuosikymmenessä miljardi euroa! Se on enemmän kuin koko tulevaisuuden sairaala OYS2030 -investointi!
Uudistuksen myötä tehtävistä henkilöstön palkkaharmonisoinneista, tiloista, järjestelmien yhtenäistämisestä ja monista muista muutoskustannuksista johtuen sote-uudistus aiheuttaa kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset ja nykyisellään alueemme sote-kustannukset kasvavat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Rahoituksen leikkaaminen jopa alle tämänhetkisen tason tarkoittaa siis todella rajuja leikkauksia alueemme sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen.
Alueemme kunnilta pois siirtyvä summa on puolessa vuodessa kasvanut noin 90 miljoonaa euroa, mutta silti hyvinvointialueen rahoitus pienenee noin 54 miljoonaa euroa. Kyse on siis eri rahoituskertoimien muokkaamisesta. Lakiesityksen mukaan näitä voidaan edelleen muutella, hallituksen toimesta miten vaan.
En usko, että alueemme väestö olisi yhtäkkiä lopettanut sairastamisen, vaan kyseessä on vahva etelän lobbaus ja hallituksen halu mielistellä etelän päättäjiä. Nyt tarvitsemme pohjoisesta tehokasta edunvalvontaa joka rintamalla. Erityisesti vetoan alueemme valtapuolueeseen Keskustaan. Haluatteko todella viedä hallitukssa eteenpäin esitystä, joka heikentää merkittävästi alueemme mahdollisuuksia tuottaa asukkaidemme tarvitsemia sosiaali- ja terveyspalveluita? Sote-uudistus maksaa valtakunnan tasolla useita miljardeja euroja. Hallituksen oman esityksenkin mukaan kustannukset ovat vielä vuonna 2035 miljardin enemmän kuin tällä hetkellä. Silti meidän alueemme soterahoitusta leikataan hurjasti. Tätäkö te haluatte?
Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan vpj
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän vpj
Oulu
Puheenvuoro valtuuston kokouksessa 30.11.2020
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Facebook muistutti juuri eilen neljä vuotta vanhasta Kalevan uutisesta. Silloin valtuuston talousarviokokouksessa kannatin valtuutettu Kaismon esitystä koko talousarvion palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Syynä oli se, että talousarvioesitys ei ollut tasapainoinen ja suunniteltiin kovaa velanottoa. Nyt jos koskaan, olisi tarvetta tällaiselle uudelleentarkastelulle.
En kuitenkaan aio esittää koko talousarvion palauttamista, vaan tyydyn paria pientä muutosesitystä lukuunottamatta kaupunginhallituksen esitykseen.
Ensimmäinen esitys tulee sivuille 169 ja 172.
Esitän lisättäväksi investointiosaan sivulle 172 kohta ”Alakylän koulun korvausinvestointi”. Kokonaiskustannukset eivät vielä tiedossa, mutta varataan vuodelle 2021 suunnittelumääräraha 200 000 euroa.
Oheistekstiksi lisätään seuraavaa: ”Investoinnista ei ole tehty päätöstä. Alakylän koulun vanha osa paloi heinäkuussa 2020. Korvausinvestoinnin suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman pian vuonna 2021.”
Määräraha (200 000€) kohdennetaan sivun 169 kohdasta ”Suunnittelumääräraha” (800 000€ => 600 000€).
Esitys ei siis lisää kustannuksia, vaan osa yleisestä suunnitteluvarauksesta kohdennetaan tähän korvausinvestoinnin suunnitteluun.
Korvausinvestoinnin suunnittelu ja toteuttaminen tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Ala-Tirinkylän alueella ei ole nyt lainkaan koulujen liikuntatiloja, kun koulun liikuntasaliin on tehty väistötilat opetusta varten.
Alakylän koulun alueella on tällä hetkellä noin 300 alakouluikäistä lasta ja kun huomioidaan ensi vuonna valmistuvan osayleiskaavan vaikutus, lapsimäärä säilyy pidemmälläkin aikavälillä vähintään nykyisellä tasolla. Kokonaistaloudellisesti on edullisinta rakentaa suoraan pysyvät tilat eikä tehdä päällekkäisiä investointeja (ensin viipalekoulu).
Toinen esitykseni on tekstimuutos sivulle 114.
Esitän sivulle 114 toisen kappaleen loppuun lisäyksen: ”Investointiohjelmaan lisätään palaneen Alakylän koulun korvausinvestointi”
Perustelut tälle ovat samat kuin edellisessä esityksessäni.
Arvoisa puheenjohtaja, kannatan myös Teija Ruokamon esitystä siitä, että pyöräilybaanojen rahoituksesta leikataan 10%. Silloin kun joudutaan säästämään kaikesta, mikään ei-lakisääteinen asia ei voi olla niin pyhää, etteikö siihen voitaisi koskea. Tämä ei muuta Oulun asemaa pyöräilyn pääkaupunkina eikä 150 000 euron leikkaus teatterin tukeen muuta Oulua kulttuurivihamieliseksi kaupungiksi.
Lopuksi, kannatan myös valtuutettu Tikkalan esitystä maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen.
Kiitos!
Kaleva 12.10.2020
Oulun kaupungin sivistyspalvelut hoitivat mallikkaasti parissa kuukaudessa heinäkuussa palaneen Alakylän koulun vanhimman osan tilalle väliaikaiset opetustilat koulun liikuntasaliin. Pysyvä ratkaisu näyttää kuitenkin menevän pahasti hakoteille.
Kaupungin sivistysjohtaja on kahteen kertaan Kalevassa esitellyt suunnitelmiaan ns. viipalekoulusta, jolla korvattaisiin palaneet tilat muutamaksi vuodeksi. Taustalla lienee puolisalainen unelma keskittää kaikki Kiiminkijokivarren alakoulut Kiiminkipuiston koululle rakennettavaan lisärakennukseen. Tällaisesta suunnitelmasta ei kuitenkaan ole minkäänlaista poliittista päätöstä enkä usko, että sellaista koskaan hyväksyttäisiin.
Oulun kaupunginvaltuusto ja kaikki valtuustoryhmät ovat yhteisesti linjanneet useita kertoja, että kaupungin tulee turvata lähikoulut pienimmille ja aluekoulut isommille. En mitenkään voi ymmärtää, että miten kaupungin sivistyspalveluiden suunnittelema väliaikainen parakkiratkaisu ja sitä seuraava satojen pienten oppilaiden kuskaaminen Kiimingin kirkonkylälle olisi tämän linjauksen mukainen. Vielä hölmömmäksi suunnitelman tekee se, että Kiimingissäkään ei ole tiloja, vaan keskittäminen vaatisi sinne koulun uudisrakentamisen jokaista kuljetettavaa oppilasta varten.
Kaupunginvaltuuston talousarvioseminaarissa 5.10.2020 kysyin, että miksi Alakylän koulun korvaava investointi- tai edes suunnittelumääräraha ei ole talousarviossa eikä myöskään taloussuunnitelmassa vuosille 2022 tai 2023. Sain sivistysjohtajalta vastauksen, että kyseessä on niin pieni asia ja se hoidetaan vuokraamalla (lue väliaikaisella parakkiratkaisulla). Muut investoinnit ovat kuitenkin kaupungin talousarviossa tuhannen euron tarkkuudella.
Alakylän koulun kokonaisoppilasmäärä on tällä hetkellä 285 perusopetusikäistä ja lisäksi esikoululaiset. Lähivuosina oppilasmäärä ei tämänhetkisten tietojen mukaan muutu merkittävästi. Lisäksi viime keväänä nähtävillä ollut Alakylän, Tirinkylän, Haipuskylän ja Hanhiperän osayleiskaava on valmistumassa ja se mahdollistaa reilusti toista sataa uutta asuinrakennusta alueelle. Edellisen osayleiskaavan ollessa noin 30 vuotta vanha, on selvää, että osayleiskaavan valmistuminen lisää merkittävästi uudisrakentamista alueella ja se näkyy muutamassa vuodessa myös lisääntyvänä oppilasmääränä.
Olisiko nyt kaupungin sivistyspalveluissa aika hyväksyä tosiasiat ja ryhtyä kiireesti valmistelemaan ihan oikeaa Alakylän koulun korvausinvestointia? Toimimalla nopeasti, pärjäämme rakennusajan ilman liikuntasalia ja säästämme runsaasti veronmaksajien rahoja. Sen sijaan jos ensin pelleillään vuosi, pari nykyiseen malliin, odotusaika ilman liikuntatiloja sekä kunnollisia opetus- ja ruokailutiloja käy kohtuuttoman pitkäksi.
Pekka Simonen, Kokoomus
Oulu
Huomisen Oulu on oululaisten kokoomusvaikuttajien kirjoittama kirja, jossa visioidaan Oulun tulevaisuutta. Kirja löytyy osoitteesta https://bin.yhdistysavain.fi/1602693/usxRFHGR5cDpvkl6P7rF0TrY_I/Huomisen%20Oulu.pdf
Pekan kirjoittama ”Hyvinvointipalvelut Oulussa” löytyy kirjan sivulta 16 alkaen.
Oulun kaupunginhallitus päätti 15.4.2019 § 117 päivittää kunnossapitoavustuksen uuden lain mukaiseksi ja samalla se muutti entisen aurausmallin rahalliseksi avustukseksi tiekunnille. Yhdyskuntalautakunta tarkensi joitakin avustukseen liittyviä seikkoja
18.6.2019 § 401.
Uusi käytäntö on aktivoinut hyvin tiekuntien toimintaa, mutta se on myös aiheuttanut paljon ongelmia. Tässä lueteltuna muutamia:
– Aurausurakoitsijat ovat tuskastuneet satoihin erilaisiin aurauskyselyihin ympäri kaupunkia, erilaisiin tarjouspyyntöihin jne.
– Aurausurakoiden kustannukset ovat moninkertaistuneet, kun urakkakohteet ovat hajallaan ympäri kaupunkia ja tarjousten sekä
sopimusten hallinta työllistää urakoitsijoita kohtuuttomasti.
– Useat aurausurakoitsijat ovat luopuneet yksityisteiden auraksista ja monet tiekunnat ja yksityisteiden omistajat eivät ole saaneet urakoitsijaa lainkaan tai kustannukset ovat olleet kohtuuttoman korkeita
Tässä pari käytännön esimerkkiä tämän talven aurausurakoista:
1. Yksityistien pituus 110m, 3 okt + rasitteita muille tiloille, tiekunta perustettu 2019
– Kaupungin auraukustannukset aiemmin 66€/talvi. (600€/km)
– Tiekunnan perustamiskustannukset (pakolliset maksut) n. 792€.
– Kaupungin aurausavustus nyt 54€ ja aurausmaksu 150€
=> Kaupungin säästö 12€, lisäkustannukset asukkaille 792€ kertamaksuna ja 96€/talvi. Lisäksi useita kokouksia/byrokratiatyötä ja tiekunnan pankkikulut yms.
2. Yksityistien pituus 160m, 3 okt + rasitteita muille tiloille, ei tiekuntaa
– Kaupungin aurauskustannukset aiemmin 96€/talvi.
– Nyt sovittu urakoitsijan kanssa auraus 248€/talvi (syksyllä sovittiin suullisesti 200€, mutta jälkeenpäin ilmoitti, että siihen täytyy lisätä alv), mutta urakoitsija ei ole lupauksistaan huolimatta käynyt auraamassa yhtään kertaa 10.1. mennessä!
– Perimmäisessä talossa asuu sairas omaishoidettava, jolla tarvetta silloin tällöin ambulanssikyytiin. Tie on ollut lukuisia kertoja alkutalven aikana sellaisessa kunnossa, ettei ambulanssi (eikä muutkaan autot) pääse perille.
– Nyt omaishoitaja on päättänyt hakea kaupungilta tien aurausta. => Kaupunki ostaa jatkossa aurauksen erillisurakkana. Kustannukset eivät ole tiedossa, mutta taatusti paljon enemmän kuin aiemmin.
Edellämainituista ongelmista johtuen esitän, että kaupunki ryhtyy kilpailuttamaan kaikkien halukkaiden yksityisteiden tiekuntien aurausurakat yhtenäisinä/ sopivan kokoisina alueurakoina ja laskuttaa kaupungin aurausavustuksen ylittävät kustannukset
tiekunnilta.
Tämä vähentää merkittävästi sekä urakoitsijoiden että tiekuntien työmäärää ja kustannuksia, mutta ei juurikaan lisää kaupungin kustannuksia nykyiseen verrattuna.
Kaleva 9.12.2019
Vaikka itse olenkin kokoomuslainen, olen vilpittömästi huolestunut alueemme perinteisen valtapuoleen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Viime kevään eduskuntavaalikampanja ei ollut helppo vastuunkantajapuolueille populististen ääriryhmien (perussuomaliset ja vihreät) puristuksessa ja täysin katteettomien vaalilupausten viidakossa. Vaalitulos 13,8% oli monelle vannoutuneelle keskustalaiselle järkytys. Aika moni varmasti ajatteli, että nyt kiltisti oppositioon ja terveen itsetutkistelun kautta kohti uutta nousua. Mutta kuinka kävikään; puolue-eliitti päätti tehdä täyskäännöksen ja lähteä Antti Rinteen vaalilupausten ja kaiken unelmahötön takuumiehiksi hallitukseen!
Hallitusneuvotteluista alkaen porukalla päätettiin, että nyt ei olla köyhiä eikä kipeitä, vaan pannaan raha haisemaan. Talouden suunta käännettiin kohti kreikkalaista linjaa ja kaikki eduskuntapudokkaat kaverit palkattiin ministerien esikuntiin. Kentälle uskoteltiin, että kyllä tämä tästä, kun työllisyys nousee ja kaikki saavat kaikkea kivaa.
Muutamassa kuukaudessa alkoi paljastua, että kaikkien ihanien unelmien, mukaan lukien keskustalle rakkaan maakuntauudistuksen, toteutus on hautautumassa loputtomiin selvityksiin eivätkä henkseleitä paukutellen esitetyt lupaukset toteudu. Pisteenä iin päälle hallitus teki Suomen historian ensimmäisen talousarvioesityksen, joka eduskunnan oman tietopalvelun mukaan heikentää työllisyyttä tuhansilla ihmisillä ja tavallisten keskituloisten ihmisten käytettävissä olevat tulot tippuvat vero- ym. ratkaisujen vuoksi. Samaan aikaan oppositiopuolue Kokoomus esitti oman uskottavan vaihtoehtobudjetin joka parantaisi kaikkien suomalaisten ostovoimaa, parantaisi työllisyyttä kymmenillä tuhansilla ihmisillä ja vähentäisi valtion velkaantumista merkittävästi hallituksen esitykseen verrattuna.
Onneksi Kokoomuksen välikysymyksen myötä Keskustassakin herättiin Antti Rinteen ja kumppaneiden katteettomaan politikointiin ja mitta tuli täyteen viikonlopun aikana. Ennen kuin Kokoomuksen välikysymyksestä, jossa vaadittiin pääministerin eroa, päästiin keskustelemaan, puheenjohtaja Katri Kulmuni sai sanottua asian sen verran selvästi, että Rinne teki omat johtopäätöksensä ja marssi presidentti Niinistön eteen pyytämään eroa.
Vaalien pelko näyttää kuitenkin olevan niin kova, että keskustan johto kiirehti moneen kertaan vakuuttelemaan, että entinen hallituspohja ja -ohjelma ovat ainoat mahdolliset. Demareiden kiukuttelun jälkeen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toivotti Antti Rinteen tervetulleeksi hallitustunnustelijaksi ja jopa ministeriksi!
Nyt näyttää siltä, että tämän surkuhupaisan episodin seurauksena Suomessa jatkaa muuten sama vihervasemmistolainen hallitus, mutta pääministeriksi nousee kaikkein vasemmistolaisin, liberaalein ja kaupunkilaisin demarivaihtoehto Sanna Marin! Tätäkö Keskustan kenttä oikeasti haluaa? Olisiko keskustalaisilla oikeasti nyt syytä pysähtyä miettimään sekä Suomen että Keskusta tulevaisuutta? Vieläkö Keskustalla on halua nousta merkittäväksi poliittiseksi toimijaksi vai onko vastuullisten keskustaoikeistolaisten aika miettiä muita vaihtoehtoja?
Pekka Simonen, varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus
Oulu
