Kategoriat
Ajankohtaista

Kuka on Pekka Simonen?

Pekan esittelykirjoitus, Sote Sanomat 29.12.2021

Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana.

Työuransa Pekka aloitti jo 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.

Armeija ja opinnot toivat Ouluun

Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi. 

Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla taas helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.

Koti nousi Kiimingin Alakylään

Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään.

Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1991 ja nuorimmainen vuonna 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vieraileva mummulassa viikottain.

Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asia saivat innostumaan ja jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita mm. opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jo vuoden 2000-kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen ja pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.

Politiikkaa perheen ehdoilla

Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kieltäytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. 

Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.

Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa

Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa.

Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Suurimman osan ajasta hän on ollut myös ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valtakunnalliseen sote-nyrkkiin.

Kokoomustoiminnassa Pekka on ollut aktiivisesti mukana. Hän ehti olla useamman vuoden Kiimingin Kokoomus ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Oulun Pohjoinen Kokoomus ry:n puheenjohtajana. Pekka on myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelliset vuodet piirin varapuheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.

Vapaat kuluvat liikkuen

Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista.

Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka On aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon

Sote Sanomat 29.12.2021

Yli puolet meistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lokakuussa 2019 jätettiin eduskuntaan kansalaisaloite terapiatakuusta. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat kilvan kehuneet sitä, mutta jostain syystä sen toimeenpano ei näytä etenevän valtakunnan tasolla. 

Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve. Panostaminen perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terapiatakuun tavoitteet toteutuvat, vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellisia lisäpanostuksia, mutta sen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on selkeästi positiivinen. Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnallemme noin 1,2 miljoonaa euroa eikä inhimillisiä vaikutuksia voida mitata rahassa. 

Kesäkuussa 2021 Pekka Simonen kirjoitti asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteeseen yhtyivät yhtä valtuutettua lukuun ottamatta kaikki Oulun valtuustoryhmät.  

Aloitteessa esitettiin seuraavaa: ”Oulussa panostetaan terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Mikäli takuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu, asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.”

Kaupungin hyvinvointilautakunta käsitteli aloitetta syyskuussa. Viranhaltijoiden valmistelemasta vastauksesta käy ilmi, että Oulussa on menossa monia merkittäviä toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Jonot hoitoihin ovat kuitenkin tällä hetkellä useita kuukausia.

Lautakunnan jäsen Pekka Simosen esityksestä lautakunta päätti valmistellun vastauksen lisäksi, että kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseksi tavoitteeksi asetetaan aloitteen mukaisten määräaikojen toteutuminen. Lisäksi Simonen esitti, että mielenterveyspalveluissa otettaisiin käyttöön palveluseteli. 

– On todella tärkeää, että jokainen terapiaa tarvitseva saisi palvelunsa mahdollisimman joustavasti ja voisi valita itselleen parhaiten sopivan terapeutin, toteaa Simonen. Tälle esitykselle ei kuitenkaan löytynyt vielä riittävästi kannatusta lautakunnassa.

Nyt onkin todella tärkeää huolehtia, että nämä aloitteen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien palveluseteli,  saadaan sisällytettyä tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluun.

Kategoriat
Ajankohtaista

Some-arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekka Simosen aluevaalikampanjaan liittyvien sosiaalisen median arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekan vaalinumeron arvauskilpailun säännöt

  1. Kilpailun järjestää Pekka Simonen.
  2. Kilpailuun voi osallistua sekä Instagramissa että Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisessa profiilissa ja poliitikkosivulla.
  3. Kilpailuaika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 22.12.2021.
  4. Arvonnan voittona on 20 euron ravintolalahjakortti.
  5. Kilpailun voittaa hän joka on arvannut Pekka Simosen aluevaalien vaalinumeron oikein tai mahdollisimman lähelle sitä. Mikäli useampi henkilö arvaa oikein tai yhtä lähelle oikeaa, voittaja arvotaan.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Instagram-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Pekka Simosen Instagram-tilin arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet julkaisusta ja tägänneet sen vähintään yhdelle kaverille tai jakanut tarinassaan. 
  5. Arvonnan voitot ovat tuulilasikamera ja 20 euron ravintolalahjakortti.
  6. Instagram ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Instagramiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Facebook-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisen tilin ja poliitikkosivun arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet/reagoineet julkaisuun ja ovat kommentoineet sitä. Julkaisu on sekä Pekka Simosen yksityisessä profiilissa että poliitikko-sivulla. Reagointi ja kommentointi toiseen näistä riittää arvontaan osallistumiseen.
  5. Arvonnan voitot ovat 20 euron K-ryhmän lahjakortti ja yllätysämpäri.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.
Kategoriat
Ajankohtaista

Askel kerrallaan byrokratiaa vähemmäksi

Kaleva 6.12.2021
Kesäkuussa 2021 Oulun hyvinvointilautakunnan käsittelyssä oli sosiaalihuoltolain mukaisten asunnon muutostöiden kriteerit. Näiden muutostöiden tavoitteena on tukea iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotona asumista. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi tukikahvojen asentaminen, kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen jne.

Edellä mainittu kotona asumisen tukeminen on inhimillisesti ajatellen järkevää ja myös tehokasta veronmaksajien rahojen käyttöä. Jo yksi iäkkään ihmisen kaatuminen maksaa inhimillisten kärsimysten lisäksi vähintäänkin tuhansia euroja. Hyvin usein se johtaa siihen, että kaatunut henkilö joutuu muuttamaan kotoaan pysyvästi jonkinasteiseen palveluasumiseen.

Nykyinen toimintamalli on ollut käytännön kokemusten perusteella hyvin byrokraattinen. Asian käsittely on voinut viedä jopa puoli vuotta, vaatinut erilaisten selvitysten jälkeen jopa useita lääkärikäyntejä ja lopuksi ikäihmiselle on ilmoitettu, että sinulla on liian paljon tuloja tai varallisuutta eikä muutostöitä tehdä! Tällainen toiminta ei ole kenekään etu. Pienet ja edulliset muutostyöt täytyy tehdä heti. Niinpä asia palautettiin esityksestäni uudelleen valmisteluun.

Palauttaminen ei ollut turhaa, vaan marraskuun viimeiseen lautakunnan kokoukseen saimme esityksen, että Oulun kaupunki aloittaa pilotoinnin, jossa nämä edellä mainitut muutostyöt voidaan tehdä nopeasti ja ilman töisevää tulojen ja varallisuuden selvittelyä. Kriteerinä näille muutostöille on, että työt ovat terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan välttämättömiä kotiuttamisen tai kotona asumisen mahdollistamiseksi eikä niitä korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lonkkaleikkauspotilaalle voidaan käydä asentamassa tarpeelliset tukikahvat seinään jo ennen kotiutumista sairaalasta ja ilman raskasta byrokratiaa.

Normaalien muutostöiden kriteereihin tuli myös korotuksia tulorajoihin ja tulot lasketaan nettotuloista. Rajat ovat yhden hengen taloudessa 1600 euroa ja kahden hengen taloudessa 2500 euroa kuukaudessa. Säästöjä ja realisoitavaa varallisuutta saa olla enintään 5000 euroa. Varallisuuteen ei huomioida vakinaista asuntoa ja sen irtaimistoa. Esityksestäni tähän lisättiin myös sana kohtuullisuus. Eli huomioitavan varallisuuden tulee olla kohtuudella realisoitavaa. Tämä helpottaa tilanteissa, jos on esimerkiksi jakamaton kuolinpesä tai jotain muuta hankalasti realisoitavaa omaisuutta.

Nämä pienet kotona asumista tukevat muutostyöt ovat kaupungin ja talouden näkökulmasta aika pieniä asioita, mutta yksittäisen kansalaisen kannalta niillä voi olla koko elämän ja asumisen kannalta todella isot vaikutukset. On tärkeää, että tulevaa hyvinvointialuetta valmisteltaessa hyödynnämme kaikki eri kuntien hyvät käytännöt ja puramme byrokratian kukkasia niin isoissa kuin pienissäkin asioissa.

Pekka Simonen, Kokoomus
Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen
POPsote suppean seurantaryhmän jäsen
Oulu

VastaaLähetä edelleen