Kategoriat
Ajankohtaista

Kuka on Pekka Simonen?

Pekan esittelykirjoitus, Sote Sanomat 29.12.2021

Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana.

Työuransa Pekka aloitti jo 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.

Armeija ja opinnot toivat Ouluun

Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi. 

Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla taas helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.

Koti nousi Kiimingin Alakylään

Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään.

Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1991 ja nuorimmainen vuonna 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vieraileva mummulassa viikottain.

Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asia saivat innostumaan ja jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita mm. opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jo vuoden 2000-kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen ja pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.

Politiikkaa perheen ehdoilla

Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kieltäytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. 

Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.

Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa

Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa.

Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Suurimman osan ajasta hän on ollut myös ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valtakunnalliseen sote-nyrkkiin.

Kokoomustoiminnassa Pekka on ollut aktiivisesti mukana. Hän ehti olla useamman vuoden Kiimingin Kokoomus ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Oulun Pohjoinen Kokoomus ry:n puheenjohtajana. Pekka on myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelliset vuodet piirin varapuheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.

Vapaat kuluvat liikkuen

Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista.

Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka On aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon

Sote Sanomat 29.12.2021

Yli puolet meistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lokakuussa 2019 jätettiin eduskuntaan kansalaisaloite terapiatakuusta. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat kilvan kehuneet sitä, mutta jostain syystä sen toimeenpano ei näytä etenevän valtakunnan tasolla. 

Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve. Panostaminen perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terapiatakuun tavoitteet toteutuvat, vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellisia lisäpanostuksia, mutta sen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on selkeästi positiivinen. Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnallemme noin 1,2 miljoonaa euroa eikä inhimillisiä vaikutuksia voida mitata rahassa. 

Kesäkuussa 2021 Pekka Simonen kirjoitti asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteeseen yhtyivät yhtä valtuutettua lukuun ottamatta kaikki Oulun valtuustoryhmät.  

Aloitteessa esitettiin seuraavaa: ”Oulussa panostetaan terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Mikäli takuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu, asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.”

Kaupungin hyvinvointilautakunta käsitteli aloitetta syyskuussa. Viranhaltijoiden valmistelemasta vastauksesta käy ilmi, että Oulussa on menossa monia merkittäviä toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Jonot hoitoihin ovat kuitenkin tällä hetkellä useita kuukausia.

Lautakunnan jäsen Pekka Simosen esityksestä lautakunta päätti valmistellun vastauksen lisäksi, että kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseksi tavoitteeksi asetetaan aloitteen mukaisten määräaikojen toteutuminen. Lisäksi Simonen esitti, että mielenterveyspalveluissa otettaisiin käyttöön palveluseteli. 

– On todella tärkeää, että jokainen terapiaa tarvitseva saisi palvelunsa mahdollisimman joustavasti ja voisi valita itselleen parhaiten sopivan terapeutin, toteaa Simonen. Tälle esitykselle ei kuitenkaan löytynyt vielä riittävästi kannatusta lautakunnassa.

Nyt onkin todella tärkeää huolehtia, että nämä aloitteen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien palveluseteli,  saadaan sisällytettyä tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluun.

Kategoriat
Ajankohtaista

Some-arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekka Simosen aluevaalikampanjaan liittyvien sosiaalisen median arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekan vaalinumeron arvauskilpailun säännöt

  1. Kilpailun järjestää Pekka Simonen.
  2. Kilpailuun voi osallistua sekä Instagramissa että Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisessa profiilissa ja poliitikkosivulla.
  3. Kilpailuaika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 22.12.2021.
  4. Arvonnan voittona on 20 euron ravintolalahjakortti.
  5. Kilpailun voittaa hän joka on arvannut Pekka Simosen aluevaalien vaalinumeron oikein tai mahdollisimman lähelle sitä. Mikäli useampi henkilö arvaa oikein tai yhtä lähelle oikeaa, voittaja arvotaan.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Instagram-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Pekka Simosen Instagram-tilin arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet julkaisusta ja tägänneet sen vähintään yhdelle kaverille tai jakanut tarinassaan. 
  5. Arvonnan voitot ovat tuulilasikamera ja 20 euron ravintolalahjakortti.
  6. Instagram ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Instagramiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Facebook-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisen tilin ja poliitikkosivun arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet/reagoineet julkaisuun ja ovat kommentoineet sitä. Julkaisu on sekä Pekka Simosen yksityisessä profiilissa että poliitikko-sivulla. Reagointi ja kommentointi toiseen näistä riittää arvontaan osallistumiseen.
  5. Arvonnan voitot ovat 20 euron K-ryhmän lahjakortti ja yllätysämpäri.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.
Kategoriat
Ajankohtaista

Askel kerrallaan byrokratiaa vähemmäksi

Kaleva 6.12.2021
Kesäkuussa 2021 Oulun hyvinvointilautakunnan käsittelyssä oli sosiaalihuoltolain mukaisten asunnon muutostöiden kriteerit. Näiden muutostöiden tavoitteena on tukea iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotona asumista. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi tukikahvojen asentaminen, kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen jne.

Edellä mainittu kotona asumisen tukeminen on inhimillisesti ajatellen järkevää ja myös tehokasta veronmaksajien rahojen käyttöä. Jo yksi iäkkään ihmisen kaatuminen maksaa inhimillisten kärsimysten lisäksi vähintäänkin tuhansia euroja. Hyvin usein se johtaa siihen, että kaatunut henkilö joutuu muuttamaan kotoaan pysyvästi jonkinasteiseen palveluasumiseen.

Nykyinen toimintamalli on ollut käytännön kokemusten perusteella hyvin byrokraattinen. Asian käsittely on voinut viedä jopa puoli vuotta, vaatinut erilaisten selvitysten jälkeen jopa useita lääkärikäyntejä ja lopuksi ikäihmiselle on ilmoitettu, että sinulla on liian paljon tuloja tai varallisuutta eikä muutostöitä tehdä! Tällainen toiminta ei ole kenekään etu. Pienet ja edulliset muutostyöt täytyy tehdä heti. Niinpä asia palautettiin esityksestäni uudelleen valmisteluun.

Palauttaminen ei ollut turhaa, vaan marraskuun viimeiseen lautakunnan kokoukseen saimme esityksen, että Oulun kaupunki aloittaa pilotoinnin, jossa nämä edellä mainitut muutostyöt voidaan tehdä nopeasti ja ilman töisevää tulojen ja varallisuuden selvittelyä. Kriteerinä näille muutostöille on, että työt ovat terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan välttämättömiä kotiuttamisen tai kotona asumisen mahdollistamiseksi eikä niitä korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lonkkaleikkauspotilaalle voidaan käydä asentamassa tarpeelliset tukikahvat seinään jo ennen kotiutumista sairaalasta ja ilman raskasta byrokratiaa.

Normaalien muutostöiden kriteereihin tuli myös korotuksia tulorajoihin ja tulot lasketaan nettotuloista. Rajat ovat yhden hengen taloudessa 1600 euroa ja kahden hengen taloudessa 2500 euroa kuukaudessa. Säästöjä ja realisoitavaa varallisuutta saa olla enintään 5000 euroa. Varallisuuteen ei huomioida vakinaista asuntoa ja sen irtaimistoa. Esityksestäni tähän lisättiin myös sana kohtuullisuus. Eli huomioitavan varallisuuden tulee olla kohtuudella realisoitavaa. Tämä helpottaa tilanteissa, jos on esimerkiksi jakamaton kuolinpesä tai jotain muuta hankalasti realisoitavaa omaisuutta.

Nämä pienet kotona asumista tukevat muutostyöt ovat kaupungin ja talouden näkökulmasta aika pieniä asioita, mutta yksittäisen kansalaisen kannalta niillä voi olla koko elämän ja asumisen kannalta todella isot vaikutukset. On tärkeää, että tulevaa hyvinvointialuetta valmisteltaessa hyödynnämme kaikki eri kuntien hyvät käytännöt ja puramme byrokratian kukkasia niin isoissa kuin pienissäkin asioissa.

Pekka Simonen, Kokoomus
Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen
POPsote suppean seurantaryhmän jäsen
Oulu

VastaaLähetä edelleen
Kategoriat
Ajankohtaista

Verojen korotukset eivät pelasta kaupungin taloutta

Kaleva 28.9.2021
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö hyökkäsi voimakkaasti Kokoomusta vastaan (Kaleva 24.9.), kun pari päivää aiemmin vetosin kirjoituksessani kuntapäättäjiin siitä, etteivät he sortuisi nyt hyvinvointipalveluiden alibudjetointiin ensi vuodelle, koska tämä vaikuttaa suoraan tulevan hyvinvointialueen rahoitukseen valtiolta.

Sirviön ja demareiden mielestä alibudjetointi ja kaupungin talouden ongelmat johtuvat liian matalasta kuntaverosta ja talouden ongelmat poistuvat, kun vuosittain nostetaan veroja lisää ja lisää.

Tosiasiassa ystäväni Pirjo varmasti pari vaalikautta ansiokkaasti hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimineena tietää varsin hyvin, että hyvinvointipalveluiden tietoinen alibudjetointi Oulussa on jatkunut vuosikausia vaihdellen noin kymmenestä miljoonasta yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Se on ollut kaupungin tapa toimia ja tavoitella näin maltillista kustannusten kasvua.

Olemme Pirjon ja muun lautakunnan sekä viranhaltijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä kyenneet uudistamaan hyvinvointipalvelujen toimintatapoja niin, että kumulatiivinen säästö aikaisempaan kehitykseen verrattuna on reilusti yli puoli miljardia euroa! Siitä huolimatta hyvinvointipalvelujen budjettia on leikattu vuosittain aina vielä viime metreillä kaupungin talousarvion käsittelyssä.

Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon.

Itse ajattelen, että liian suuri alibudjetointi kääntyy itseään vastaan ja voi aiheuttaa sen, että vastuulliset toimijat eivät jaksa enää edes yrittää pitäytyä budjetissa. Samalla se on johtanut osin myös järjettömiin pikasäästöihin, joiden laskua maksamme pitkään.

Mielestäni sekä verojen korotukset kohtuuttoman ylös että liiallinen hyvinvointipalvelujen alibudjetointi ja siitä seuraava ennaltaehkäisevien palvelujen leikkaaminen ovat molemmat yhtä lyhytnäköistä ”housuun pissaamista”.

Jo tällä hetkellä tavallinen keskituloinen oululainen perhe maksaa lähes 3000€ vuodessa enemmän veroja kuin vastaava perhe etelän kaupungeissa. Ja jo nyt Oulu on selkeästi muuttotappiokunta työikäisen väestön osalta. Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon. On siis täysin kestämätöntä haikailla vielä lisää veronkorotuksia!

Oulun kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä heikko, mutta sitä ei pidä heikentää entisestään verojen korotuksilla tai ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaamalla. Päinvastoin, tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa, elinvoimaa, hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa lisääviä päätöksiä ja toimintatapojen uudistamista. Toivotan tähän työhön tervetulleeksi kaikki kaupungin päättäjät puoluekannasta riippumatta.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän jäsen
Oulu

Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu

Kategoriat
Ajankohtaista

Aloite mielenterveyspalvelujen parantamisesta

Tein valtuustokauden viimeiseen valtuuston kokoukseen valtuustoaloitteen mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa. Sain aloitteeni allekirjoittajiksi Kokoomuksen valtuustoryhmän ja lähes kaikki muut valtuustoryhmät. Tässä tiedotetta asiasta.

Oulun Kokoomus jättää valtuustoaloitteen terapiatakuun toteuttamisesta Oulussa

Oulun Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa. Kokoomus on kutsunut aloitteen allekirjoittajiksi myös muut valtuustoryhmät. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana toimii hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Simonen (kok).

Aloitteen tekijä ja ensimmäinen allekirjoittaja on hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Simonen (kok). ”Käytännössä kaikki puolueet ovat kilvan kehuneet eduskuntaan jätettyä kansalaisaloitetta terapiatakuusta. Siitä huolimatta Sanna Marinin (sd.) johtama maan hallitus ei ole suostunut asiaa valtakunnallisesti edistämään. Mielenterveyden ongelmat eivät odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve”, Simonen sanoo.

Terapiatakuun tavoitteiden toteuttaminen vaatii taloudellisia lisäpanostuksia, mutta taloudellinen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on aloitteen mukaan positiivinen. Valtiotalouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Aloitteen mukaan mielenterveyspalveluiden kehittämisen inhimillisiä vaikutuksia ei voi mitata rahassa.

”Suuri osa suomalaisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain noin puolet saa tarvitsemansa avun. Ongelmien pitkittyessä myös kustannukset kasvavat. Riittävä perustason resurssointi ja nopea reagointi palvelutarpeisiin hillitsee huomattavasti erikoistason kustannuksia”, Simonen avaa.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että jatkossa Oulussa

1) terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

2) perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.

3) asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi, mikäli terapiatakuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.

Lisätiedot: Pekka Simonen, puh. 040-519 6071

Kategoriat
Ajankohtaista

Lupauksia, saavutuksia ja pettymyksiä

Ennen vaaleja usein kysellään ehdokkailta vaalilupauksia. Olen uskollinen tavoilleni, enkä nytkään lupaa mitään konkreettisia asioita, joita en välttämättä voi toteuttaa. Lupaan kuitenkin sen, että pyrin hoitamaan yhteisiä asioitamme vastuullisesti, rohkeasti ja rehellisesti.

Asioihin vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Tuloksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä. Itse olen saanut paljon kiitosta yhteistyökyvystäni ja aktiivisesta aherruksestani yhteisten asioiden hyväksi.  Täältä löydät enemmänkin yhteistyökumppanieni kommentteja toimintatavoistani.

Nykyisellään pääsen vaikuttamaan erityisesti hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana, PPSHP:n hallituksen jäsenenä ja POPsote hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtajana sekä muiden hallintokuntien asioihin Kokoomuksen valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän (hyven edustajana) kautta.

Valtakunnan tason asioihin pääsen vaikuttamaan mm. Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen vpj:na sekä Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä.

Luottamukselliset ja suorat yhteydet niin Kokoomuksen puoluejohtoon ja ryhmäjohtoon kuin sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin viranhaltijajohtoon sekä muiden poliittisten ryhmien jäseniin takaavat sen, että tieto kulkee joka suuntaan ja saan vaikutettua asioihin jo ennen varsinaista päätöksentekohetkeä.

Asioita, joihin olen päässyt osaltani vaikuttamaan on lukemattomia. Tässä joitakin poimintoja onnistuneesta vaikuttamistyöstä sekä kokemistani pettymyksistä.

Onnistumisia:
– Maankäytön uudistaminen yhteistyössä edellisellä kaudella (Kokoomus, Keskusta, PS) (ks. kirjoitukseni Kalevassa)

– Jokirannan homekoulun tilalle uusi Kiiminkipuiston koulu lukion ja urheilualueen yhteyteen. (ks. kirjoitukseni Kalevassa 19.8.2017, 4.11.2017 ja 22.1.2018)

– Esityksestäni kaupunkiin laadittiin lapsivaikutusten arvioinnin toimintamalli

– Esityksestäni veteraanien kuntoutusrahoihin merkittävät korotukset

– Seniorineuvolan pilotointi (koronan takia lykkääntyi, mutta on etenemässä)

– Alakylän palaneen koulun korvaavan investoinnin suunnittelumäärärahat ja hankkeen nopeuttaminen. (ks. kirjoitukseni Kalevassa ja TA-esitykseni)

– lähikoulujen turvaaminen pienimmille eri puolilla Oulua

– Veroprosentin korotuksen puolittaminen 1,0 => 0,5%-yksikköön vuodelle 2021.

Pettymyksiä:
– Kaupungin talouden surkea tila

– Koulusihteerien siirto Monetraan (ks. kirjoitukseni)

– 30 km/h rajoitus myös pääkaduille kaupunkikeskuksessa ja muu autolla liikkumisen hankaloituminen. Toivottavasti aloitteeni parantaa tilannetta. (ks. aloitteeni)

– Yksityisteiden aurausten yhteiskilpailutuksen kaatuminen (ks. aloitteeni)

– Veroprosentin korotus 20,5%:iin vuodelle 2021

Onko sinulla mielessäsi jokin asia, joka vaatisi aktiivista toimintaa? Kuulen mielelläni ajatuksiasi, joten otapa rohkesti yhteyttä!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kehuja…

Vaalien alla pitäisi osata kehua itseään niin, että äänestäjät vakuuttuvat siitä, että olen heille juuri sopiva valinta edustamaan heitä kunnallisessa päätöksenteossa. Olen toki itse vakuuttunut, että minun kokemukseni, näkemykseni ja tapani toimia antavat erinomaiset lähtökohdat vastuulliseen ja tehokkaaseen yhteisten asioiden hoitamiseen.

Koen kuitenkin jollakin tavalla vastemielisenä julkisen itsekehun, joten pyysin muutamaa yhteistyökumppaniani kommentoimaan toimintaani politiikassa. Puhukoot ne puolestani:

”Olen tuntenut Pekan pitkään. Pekka perehtyy asioihin ja vie niitä
päättäväisesti eteenpäin. Pekalla on sydän paikallaan”

Pirjo Sirviö, SDP
Oulun hyvinvointilautakunnan

puheenjohtaja

”Pekka on rakentava ja sovitteleva.
Tietoa ja kuuntelutaitoa löytyy – tarpeen tullen myös tiukkuutta.”

Teija Ruokamo
kaupunginvaltuutettu
hyvinvointilautakunnan jäse
n

”Pekka on yhteistyökykyinen, aktiivinen ja energinen.
Hän on taitava sekä sitoutunut toimimaan ryhmässä
ja hän perustelee hyvin mielipiteensä.”

Kai Pajala, Keskusta
PPSHP:n hallituksen puheenjohtaja


”Pekka on todella ahkera ja asioihin hyvin paneutuva joukkuepelaaja,
joka tekee töitä aina yhteinen etu mielessä. Pekka on kaveri,
jolle voi luottaa myös haasteellisemmat hommat.”

Tomi Kaismo
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja
kaupunginvaltuutettu


”Pekka on ahkera ja aikaansaava. Hänellä on arvot kohdallaan.”
Heikki Autto
Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja
kansanedustaja


”Pekalla on insinöörijärkeä ja sotesydäntä.
Sille yhdistelmälle on käyttöä jatkossakin Oulun valtuustossa.”

Mari-Leena Talvitie
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
valtuustoehdokas

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaupunkikeskuksen saavutettavuuden parantaminen autoilijoiden näkökulmasta

Tein valtuuston kokouksessa 26.4.2021 valtuustoaloitteen Oulun kaupunkikeskuksen saavutettavuudesta myös autoilijoiden näkökulmasta. Aloitteeseen yhtyi Kokoomuksen valtuustoryhmä kokonaisuudessaan.

Oulun kaupunkikeskusta on kehitetty paljon ja suunnitelmia on edelleen. Valitettavasti näiden sinänsä hyvien toimien seurauksena monet autoilevat kaupunkilaiset ja matkailijat kokevat, että Oulun keskustaan ei olla tervetulleita.

Mm. maanantaina (26.4.) Kalevassa esitelty kestävä kaupunkiliikkuminen on hyvä ja kannatettava tavoite, mutta suunnitelmissa täytyy olla arkijärki mukana. Iso osa Oulun väestöstä ei voi liikkua käytännössä mitenkään muuten kuin omalla autolla. Tämä on otettava huomioon kaikessa kaupunkisuunnittelussa.

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia saa ja pitää parantaa, mutta sitä ei saa tehdä autolla liikkuvien kustannuksella, vaan kaupungin saavutettavuutta täytyy parantaa kaikilla kulkumuodoilla.

Tässä aloitteni teksti:

Kaupunkikeskuksen saavutettavuuden parantaminen autoilijoiden näkökulmasta

Oulun kaupunkikeskusta on kehitetty viime vuosina monella tavalla. Saavutettavuutta joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun osalta on parannettu, kävelykeskustaa on laajennettu, kauppakeskus Valkea on rakennettu paraatipaikalle, pysäköintipaikoille on rakennettu Sykkeli-parkkeja ja taksipysäkkejä, autokaistoja on muutettu pyöräkaistoiksi, 30 km/h nopeusrajoitus koko ydinkeskustaan jne. 

Näiden pääasiassa hyvien ja kannatettavien uudistusten seurauksena on autoilevien kaupunkilaisten ja matkailijoiden näkökulmasta kaupunkikeskuksen saavutettavuus on heikentynyt merkittävästi. Moni autoilija kokee, että eivät ole tervetulleita kaupunkiin ja asioivat mieluummin kaupunkikeskuksen ulkopuolisissa paikoissa ja jopa naapurikuntien puolella. 

Kaupunkikeskuksen elävöittämiseksi ja kaikkien kaupunkilaisten tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi on tarpeen kuulla kaupunkilaisten ja alueen yrittäjien näkemyksiä saavutettavuudesta sekä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla em. haittoja voidaan lieventää. Esimerkiksi ydinkeskustan alueelle voidaan lisätä yksittäisiä ”pikaparkkeja” nopeaa asiointia varten, Kivisydämen hinnoittelua tulee muuttaa joustavammaksi, nopeusrajoitusta keskustan pääväylien osalta voidaan tarkastella jne. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa kaupunkikeskuksen saavutettavuutta ja houkuttelevuutta kaikilla eri kulkumuodoilla, myös autoilevien kaupunkilaisten näkökulmasta.  

Pekka Simonen
Kokoomuksen valtuustoryhmä