Kategoriat
Ajankohtaista

Ter­veys­ve­ro on mah­dol­li­nen ja tar­peel­li­nen

Mielipidekirjoitus Kalevassa 9.2.2024

Kalevassa maanantaina 5.2.2024 pohjoisen kansanedustajilta kyseltiin keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi. Iso osa kansanedustajista esitti kilvan erilaisia keinoja vaikeuttaa entisestään työn tekemistä, yrittäjyyttä ja ihmisten liikkumista! Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen ei lähtenyt tähän kilpalaulantaan mukaan, vaan esitti mm. sokeriveroa. 

Tästä terveys- eli sokeriverosta on toki puhuttu paljon, mutta sen käytännön toteutus on koettu hankalaksi. Myös elintarviketeollisuus on lobannut voimakkaasti sitä vastaan. Niinpä hallitus toisensa jälkeen on jättänyt asian selvittelyasteelle tai näperrellyt vain pienissä muutoksissa virvoitusjuomaveroon.

On totta, että aiemmin EU-lainsäädäntö tulkittiin esteeksi verolle, mutta nykyisellään terveysveroja on käytössä EU:n alueella ja niille on EU-komission hyväksyntä. Muiden haasteiden osalta ajattelen, että maamme poliitikot ja ministeriöiden virkamiehet ovat vuosien saatossa osoittaneet sellaista luovuutta erilaisten verojen laadinnassa esimerkiksi autoiluun liittyen, että en epäile hetkeäkään, etteikö terveysveron toteuttaminen onnistuisi, jos yhteinen tahto siihen löytyy.

Uskon, että yhteinen tahtokin terveysperusteiselle verolle löytyy. Viime eduskuntavaalien alla SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry teki kyselyn asiasta kaikille eduskuntapuolueille. Lähes kaikki puolueet kannattivat terveysveroa eikä yksikään puolue vastustanut. Myös selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa sokeriveroa. Tammikussa 2024 tutkimuslaitos Verian toteutti aiheesta tutkimuksen. Sen perusteella 60% suomalaisista kannattaa sokeriveroa ja vain noin 30% vastustaa. Sokeriveron kannatus oli sitä suurempaa mitä koulutetumpia vastaajat olivat.

Vaikka terveysveron säätäminen ei ole täysin ongelmatonta, on siihen mielestäni ryhdyttävä mahdollisimman pian. Sokerin liiallinen käyttö aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavat kustannukset yhteiskunnallemme. Sokeri ei ole haitallinen vain hampaille, vaan se on yksi merkittävimmistä tekijöistä ylipainoon ja lihavuuteen sekä diabeteksen puhkeamiseen. Lisäksi liiallinen sokerin käyttö on iso riski sydän- ja verisuonitaudeille, korkeaan verenpaineeseen, ihon ikääntymiseen ja akneen. Erityisesti sokerijuomien on todettu lisäävän merkittävästi myös syöpäriskiä.

Nyt kun valtiontalouden tilanne vaatii lisää tasapainottamistoimia, tulee terveysvero ottaa pikaisesti valmisteluun. Sillä on välittömiä positiivisia talousvaikutuksia veropohjan laajentumisen myötä. Huomattavasti isompi vaikutus tulee sitä kautta, että terveysvero laskee pidemmällä aikavälillä merkittävästi meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Se ohjaa ihmisiä terveellisempään ravitsemukseen, parantaa ihmisten elämänlaatua sekä pienentää sosioekonomisia terveyseroja. Vaihtoehtona työnteon ja liikkumisen rokottamiselle terveysvero on siis erinomainen keino parantaa taloutta. 

Pekka Simonen
aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Kokoomus
Oulu  

Kategoriat
Ajankohtaista

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Pohteen talousarviosta 2024

Pekka Simonen 18.12.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Muutosten myllerryksestä ja paikoin jopa kaaoksesta huolimatta Pohteen ammattilaiset, johto mukaan lukien ovat kantaneet vastuunsa ja suoriutunueet tehtävistään hyvin. Vaikka talouden alijäämä on kova, olemme muihin hyvinvointialueisiin verrattuna varsin kohtuullisisssa asemissa. Kasvaviin palvelujen tarpeisiin on suurimmaksi osaksi kyetty vastaamaan.

Kuten edellisessä kokouksessa taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman käsittelyn yhteydessä totesimme, meidän strategia ja sote-järjestämissuunnitelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Talouden paineesta ja ammattilaisten saatavuuden ongelmista huolimatta olemme kyenneet jo reivaamaan painopistettä raskaimmista ja kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin ja keveämpiin palveluihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon se, että OYS sairaalapalvelut ja ensihoito on ainoa tulosalue, jossa rahaa on käytetään vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio jatkaa aika hyvin näitä edellä mainittujen strategisten asiakirjojen linjauksia. Toki on selvää, että talouden ahdinko vaikeuttaa merkittävästi riittävän hyvin saatavien ja saavutettavien sekä laadukkaiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus eivät ole eivät ole haluamallamme tasolla. Siksi kannatamme ryhmien kesken yhteisesti sovittua toimenpidealoitetta, jolla pyrimme kohdentamaan niukkoja resursseja käyttösuunnitelmavaiheessa niin, että pystyisimme turvaamaan kohtuuliset ja lain mukaiset palvelut kaikille niitä tarvitseville.

Talousvaikeuksien ohella toinen iso haaste meillä on ammattilaisten saatavuus. Siihen ei ole mitään hokkuspokkus-ratkaisua, vaan tarvitsemme määrätietoisia ja monipuolisia toimia. Tarvitsemme panostuksia mm. hyvään henkilöstöpolitiikkaan, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Myös toimintatapoja täytyy edelleen uudistaa ja palvelujen painopistettä tulee siirtää lisää keveisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ihmisiä täytyy myös kannustaa terveeseen vastuunottoon omasta sekä läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Hyvät kuulijat, ryhmämme haluaa kiinnittää erityisesti huomiota hyvään johtamiseen. Lähijohtamisessa tulee olla selkeät vastuut, riittävä tieto, taito ja resurssit. Jokaisella ammattilaisella tulee olla esihenkilö, jolla on aikaa kohdata, ohjata ja kannustaa. Hyvä ja vaikuttava tulos ei synny kieltojen ja käskyjen kautta, vaan mahdollistavalla ja kannustavalla johtamisella.

On selvää, että Pohteen alueella täytyy kehittää ja yhtenäistää toimintamalleja. Se ei kuitenkaan saa johtaa liialliseen ylhäältä johtamiseen ja saneluun eikä lisääntyvään byrokratiaan. Myös eri puolilla hyvinvointialuetta opittujen hyvien käytäntöjen löytäminen ja levittäminen on tärkeää.

Tässä yhteydessä on hyvä muutamalla sanalla kiinnittää huomiota jälleen myös monituottajuuteen. Kun talouden resurssit ovat tiukat, meidän on tulevan vuoden aikana kyettävä tekemään uskottavat kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat erilaisista palvelujen tuotantomuodoista kaikissa eri palveluissa. Veikkaan, että monissa palveluissa palvelusetelit ja myös ostopalvelut järjestöiltä ja yrityksiltä osoittautuvat tehokkaiksi sekä palvelun laatua ja saatavuutta parantaviksi ratkaisuiksi.

Viimeisenä asian nostan esiin meidän organisaatio- ja johtamismallin. Tulevan vuoden aikana meidän on hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti asiaa erityisesti asiakkaan palveluprosessien näkökulmasta. Miten parannamme integraatiota ja vähennämme ns. siiloutumista eri toimi- ja vastuualueiden kesken? Myös poliittisen johtamisen roolia tulee tarkastella niin, että työmäärät ja vastuut jakaantuvat eri toimielinten kesken kohtuullisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puolesta kiitän kaikkia Pohteen ammattilaisia ja päättäjiä kuluneesta vuodesta sekä toivotan rauhaisaa joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.

Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Ryhmäpuheenvuoro Pohde talousarviosta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 19.12.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Meillä on takana todella työntäyteinen vuosi hyvinvointialueen valmistelussa. On ollut ilo seurata sitä innostusta ja paloa, millä meidän viranhaltijamme ovat tehneet työtä sen eteen, että Pohde olisi kaikin puolin iskussa ja valmiina palvelemaan Pohjois-Pohjanmaan asukkaita heti vuoden 2023 alusta alkaen. Lämpimät kiitokset teille jokaiselle työstänne ja ponnisteluistanne yhteiseksi hyväksi! Kiitokset anasitsevat myös poliittiset päättäjät. Myös teidän sitoutumisenne pohteen päätöksenteossa on ollut esimerkillistä.

Kohtuuttoman kovasta kiireestä ja asioiden paljoudesta huolimatta olemme yhdessä suoriutuneet valmistelusta varsin hyvin. Saimme hyvinvointialueista ensimmäisenä valmisteltua ja hyväksyttyä muun muassa hyvinvointialueen strategian ja sote-järjestämissuunnitelman. Ja mikä parasta; kumpikaan asiakirja ei ollut hutaisemalla tehty, vaan molemmat hyväksyttiin laadukkaan ja hyvän valmistelun sekä perusteellisen poliittisen keskustelun ja harkinnan tuloksena. Ne antavat erinomaisen pohjan talousarvion laatimiselle.

Nyt meillä on käsittelyssä hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma seuraaville vuosille. Myös tämän valmistelussa on ollut ihan riittävästi paineita muun muassa aikataulun, talouden ja toimintojen yhtenäistämisen kanssa. Olosuhteet huomoiden valmistelu on edelleen ollut hyvää. Toki valtuutettujen näkökulmasta, on pakko todeta, että olo on vähän sellainen, että olemme ostamassa sikaa säkissä. Tällä aikataululla emme millään ole kyenneet perhetymään koko asiakirjaan riittävästi ja käymään tarpeenmukaista kehittävää keskustelua. Nyt on kuitenkin kyettävä päättämään, jotta hommat toimivat 1.1.2023 alkaen.

Herra puheenjohtaja, Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on yleisesti ottaen tyytyväinen valmisteltuun talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Mielellämme olisimme toki nähneet heti ensimmäisestä vuodesta alkaen myös talouden näkökulmasta tasapainoisen esityksen. Ymmärrämme kuitenkin, että valtiovallan antamilla pelimerkeillä se on käytännössä mahdotonta. Jo nyt esitettyyn talousarvioon pääseminen edellyttää kaikilta ennakkoluulotonta ajattelua ja toiminnan kehittämistä, hyvää johtamista ja tarvittaessa nopeaa reagointikykyä muutostarpeisiin.

Ryhmämme on nostanut kaikissa valmistelun vaiheissa erityisinä teemoina pohjois-pohjalaisen ihmisen näkökulman ja monituottajuuden. Emme tee poikkeusta nytkään. Mielestämme hyvinvointialueen tärkein tehtävä on turvata asukkaillemme laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Palveluita tulee tarkastella ja kehittää asiakkaan palvelun ja palveluprosessin näkökulmasta, ei niinkään organisaation tai yksittäisen toimenpiteen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyy keskeisesti myös ihmisen itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus.

Valinnanvapautta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa merkittävästi hyödyntämällä ennakkoluulottomasti monituottajuutta. Valitettavsti välillä tuntuu siltä, että jotkut kokevat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat jollakin tavalla pelottavana ja jopa uhkana hyvinvointialueen toiminnalle ja omalle tuotannolle. Me uskomme, että parhaaseen tulokseen asukkaiden ja talouden näkökulmasta päästään joustavalla markkinoiden hyödyntämisellä ja hyvällä yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kanssa. Näin saamme rahat parhaiten riittämään ja sopiva kilpailu kirittää kehittämään toimintaa.

On tärkeää, että monipuolinen yhteistyö alueen yrittäjien kanssa jatkuu ja hankinnoissa pyrimme huomioimaan kaikenkokoiset ja aivan erityisesti paikalliset sekä alueelliset toimijat. Näissä asioissa aina suuri ei ole kaunista, vaan hankinnat täytyy suunnitella siten, että myös mikro- ja pienyrittäjät voivat kilpailla tasavertaisesti ja selviävät kilpailutuksiin liittyvästä byrokratiasta.

Kokoomuksen ryhmä lähtee siitä, että monituottajuutta tulee kehittää edelleen ja painopistettä kannattaa siirtää erityisesti palveluseteleihin ja jatkossa ainakin vammaisten sekä ikäihmisten osalta myös henkilökohtaiseen budjetointiin. Näiden avulla myös nämä edellämainitut pienimmät toimijat pääsevät mukaan ja ennenkaikkea ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan tarvitsemiinsa palveluihin.

Arvoisa puheejohtaja, meidän on myös pakko tunnustaa se tosiasia, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalvelut eivät ole kaikilta osin lain vaatimalla tasolla. Meillä on monissa eri palveluissa todella pitkiä ja lainvastaisia jonoja. Näin ei voi jatkua, vaan jonojen purkamiseksi on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Siksi esitämme talousarviokirjan sivulle 77 kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun seuraavaa lisäystä: ”Lisäksi palveluseteliä hyödynnetään palveluissa, joissa kohtuullinen tai lakisääteinen saatavuus ei muuten toteudu.

Lisäksi esitämme sivun 77 viimeisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: ”Palvelusetelitoiminnan laajentamista ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointia vammaisten henkilöiden palveluissa on tarpeen selvittää.”

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi aluehallitus ansiokkaasti lisäsikin talousarviotekstiin lauseen: ”Käynnistetään suunnitelmallinen prosessi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi”. Esitämme, että sama lause lisätään myös konsernipalveluiden keskeisten toimenpiteiden luetteloon sivulle 72 kohdaksi 13.

Edelleen sivulle 80 Perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS-psykiatrian keskeisten toimenpiteiden luetteloon esitämme strategian ja sote-järjestämissuunnitelman linjausten mukaisesti lisättäväksi kohta 12. ”Panostetaan perhehoidon vahvistamiseen lastensuojelussa”.

Ja samoin ikäihmisten palveluihin sivulle 86 kohdaksi 11. ”Panostetaan omaishoidon ja perhehoidon vahvistamiseen”.

Ja viimeisenä lisäysesityksenä esitämme, että sivulle 93 OYS-sairaalapalvelut ja ensihoidon keskeisten toimenpiteiden kohdan 6. loppuun lisätään sanat: ”sekä potilashotellihankkeen käynnistäminen.” Tästähän sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut jo useaan kertaan, että se tulee toteuttaa yksityisenä hankkeena siten, että me kerromme tarpeemme ja yksityinen toimija huolehtii rakentamisen sekä hotellin operoinnin. Potilashotelli on täysin välttämätön, jotta tulevaisuuden sairaalan uudet toimintamallit sekä tuottavuustavoitteiden toteutuminen olisi mahdollista.

Arvoisat kuulijat, Kokoomuksen ryhmän puolesta kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä sekä toivotan rauhaisaa ja virkistävää joulun aikaa sekä sitä ennen rakentavaa konsensushenkeä talousarvion käsittelyyn!

Kiitos!

Lisäksi valtuusto hyväksyi esityksestäni seuraavan toivomusaloitteen:
Valtuusto toivoo, että talousarvion käyttösuunnitelmassa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Sote-järjestämissuunnitelma


Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuusto kokoontui 17.10.2022 päättämään mm. hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Se pohjautuu Pohde-strategiaan ja on keskeisin asiakirja, joka erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden määrittää hyvinvointialueen tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa sekä ohjaa talousarvion laadintaa.

Aluevaltuusto hyväksyi tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen valmisteleman järjestämissuunnitelman yli kahdeksan tunnin keskustelun ja äänestysten jälkeen. Pekan pitämä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro otti kantaa järjestämissuunnitelmaan ja sen valmisteluun seuraavasti:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Vaikka en halua isommin sotkeentua valtakunnan politiikkaan, on pakko aluksi todeta, että valtiovalta ei ole tehnyt työtämme helpoksi. Marinin hallituksen asettamat paineet sekä aikataulun että talouden suhteen ovat kohtuuttoman kovat. Tällä aikataululla emme voi valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa niin hyvin tiedolla johtaen ja eri näkökulmat huomioiden, kuin pitäisi. Hyvinvointialueen rahoituksessa on jätetty huomioimatta pakollisia kustannuksia yli sadan miljoonan euron edestä! Näillä pelimerkeillä on nyt kuitenkin edettävä.

Edellä mainitsemani olosuhteet huomioon ottaen valmistelu on ollut kiitettävää. Valmistelijat ovat itseään säästämättä tehneet parhaansa, jotta suunnitelman avulla kyettäisiin sovittamaan erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin yhteen. Olette myös herkällä korvalla kuulleet sekä poliittisia päättäjiä että lasuntojen antajia. Lämpimät kiitokset siitä teille kaikille!

Samoin haluan kiittää kaikkia suunnitelmaa kommentoineita ja lausunnon antaneita. Lausuntokierroksen palautteista saimme paljon tärkeitä näkökulmia ja huomioita, jotka eivät muuten olisi nousseet esiin. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida ottaa mukaan järjestämissuunnitelmaan, ne ovat kuitenkin osaltaan olleet vaikuttamassa lopputulokseen.

Kiitokset ansaitsevat myös kaikki järjestämissuunnitelman valmistelussa mukana olleet luottamushenkilöt niin tulevaisuuslautakunnassa kuin aluehallituksessakin. Teillä on ollut halu hakea yhteistyössä parhaat ratkaisut ilman turhaa politikointia. Toivottavasti kykenemme siihen myös täällä valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä nyt esitetty järjestämissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta samalla täytyy tiedostaa siihen sisältyvät riskit ja puutteet. Talouden ja toiminnan kannalta suurin riski lienee siinä, että miten kykenemme käytännössä toteuttamaan sovitut noin 30 miljoonan euron lisäpanostukset ennaltaehkäiseviin, keveämpiin ja uudenlaisiin palveluihin sekä uudet toimintamallit, joilla pyritään hillitsemään raskaampien palveluiden tarpeita. Jos emme onnistu tässä, asukkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita eikä suunnitelman mukaisia sopeutustoimia voida toteuttaa.

Erityishuomiota vaativat myös mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tilanne on tällä hetkellä kestämätön sekä avopalveluiden saatavuuden että psykiatristen osastojen kuormituksen osalta. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto on pahoin ylikuormittunut ja psykiatristen osastojen paikkamäärä ei ole THL.n suositusten mukaisella tasolla. Näiden osalta tilannetta on arvioitava ja tarvittaessa reagoitava nopeasti.

Monituottajuuden osalta olisimme halunneet sisällyttää järjestämissuunnitelmaan aidon monituottajuusohjeman. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan saatu. Nyt onkin tärkeää huolehtia, että olemassa olevat monituottajuuden muodot säilyvät ja laajennetaan koko hyvinvointialueen kattaviksi. Erityisesti palvelusetelien käyttöä tulee lisätä palvelujen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin osalta pilotointi täytyy käynnistää mahdollisimman pian. Muistammehan, että järjestöt ja yritykset eivät ole hyvinvointialueen kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä palvella asukkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti?

Kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja sen kehittämisen täytyy perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin, palveluprosesseja tulee tarkastella palvelun käyttäjän näkökulmasta ja ihmisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus palveluiden käytössä. Myös henkilöstö tarvitsee holhoamisen ja rajoittamisen sijaan vapautta toimia vaikuttavasti ja kehittäen toimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrämme, että kohtuuttomasta kiireestä johtuen, tarpeellisia vaikutusarvioita ei ole kyetty tekemään. Niitä ei kuitenkaan saa unohtaa, vaan työhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian. Niinpä kokoomuksen aluevaltuustoryhmä esittää toimenpidealoitteena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta tehdään vaikutusarviot asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, henkilöstöön, alueen talouteen ja elinvoimaan sekä alueen yrityksiin ja järjestöihin. Näiden pohjalta järjestämissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää.

Hyvät valtuutetut, jotta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta voi käynnistyä hallitusti ensi vuoden alusta ja alueen ammattilaiset pääsevät todenteolla tekemään työtä asukkaiden hyvinvoinnin puolesta, ryhmämme toivoo, että voisimme nyt hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman esitetyssä muodossa. Suunnitelmasta löytyy varmasti meille jokaiselle vaikeita ja kipeitäkin asioita, mutta kokonaisuutena se on tasapainoinen kompromissi. On parempi edetä hallitusti eikä viime hetkellä kilvan muutoksia esittäen ja äänestäen. Siksi toivon malttia ja konsensushenkeä meiltä kaikilta.
Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kuka on Pekka Simonen?

Pekan esittelykirjoitus, Sote Sanomat 29.12.2021

Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana.

Työuransa Pekka aloitti jo 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.

Armeija ja opinnot toivat Ouluun

Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi. 

Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla taas helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.

Koti nousi Kiimingin Alakylään

Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään.

Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1991 ja nuorimmainen vuonna 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vieraileva mummulassa viikottain.

Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asia saivat innostumaan ja jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita mm. opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jo vuoden 2000-kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen ja pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.

Politiikkaa perheen ehdoilla

Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kieltäytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. 

Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.

Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa

Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa.

Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Suurimman osan ajasta hän on ollut myös ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valtakunnalliseen sote-nyrkkiin.

Kokoomustoiminnassa Pekka on ollut aktiivisesti mukana. Hän ehti olla useamman vuoden Kiimingin Kokoomus ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Oulun Pohjoinen Kokoomus ry:n puheenjohtajana. Pekka on myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelliset vuodet piirin varapuheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.

Vapaat kuluvat liikkuen

Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista.

Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka On aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon

Sote Sanomat 29.12.2021

Yli puolet meistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lokakuussa 2019 jätettiin eduskuntaan kansalaisaloite terapiatakuusta. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat kilvan kehuneet sitä, mutta jostain syystä sen toimeenpano ei näytä etenevän valtakunnan tasolla. 

Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve. Panostaminen perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terapiatakuun tavoitteet toteutuvat, vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellisia lisäpanostuksia, mutta sen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on selkeästi positiivinen. Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnallemme noin 1,2 miljoonaa euroa eikä inhimillisiä vaikutuksia voida mitata rahassa. 

Kesäkuussa 2021 Pekka Simonen kirjoitti asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteeseen yhtyivät yhtä valtuutettua lukuun ottamatta kaikki Oulun valtuustoryhmät.  

Aloitteessa esitettiin seuraavaa: ”Oulussa panostetaan terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Mikäli takuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu, asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.”

Kaupungin hyvinvointilautakunta käsitteli aloitetta syyskuussa. Viranhaltijoiden valmistelemasta vastauksesta käy ilmi, että Oulussa on menossa monia merkittäviä toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Jonot hoitoihin ovat kuitenkin tällä hetkellä useita kuukausia.

Lautakunnan jäsen Pekka Simosen esityksestä lautakunta päätti valmistellun vastauksen lisäksi, että kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseksi tavoitteeksi asetetaan aloitteen mukaisten määräaikojen toteutuminen. Lisäksi Simonen esitti, että mielenterveyspalveluissa otettaisiin käyttöön palveluseteli. 

– On todella tärkeää, että jokainen terapiaa tarvitseva saisi palvelunsa mahdollisimman joustavasti ja voisi valita itselleen parhaiten sopivan terapeutin, toteaa Simonen. Tälle esitykselle ei kuitenkaan löytynyt vielä riittävästi kannatusta lautakunnassa.

Nyt onkin todella tärkeää huolehtia, että nämä aloitteen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien palveluseteli,  saadaan sisällytettyä tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluun.

Kategoriat
Ajankohtaista

Some-arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekka Simosen aluevaalikampanjaan liittyvien sosiaalisen median arvontojen ja kilpailujen säännöt

Pekan vaalinumeron arvauskilpailun säännöt

  1. Kilpailun järjestää Pekka Simonen.
  2. Kilpailuun voi osallistua sekä Instagramissa että Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisessa profiilissa ja poliitikkosivulla.
  3. Kilpailuaika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 22.12.2021.
  4. Arvonnan voittona on 20 euron ravintolalahjakortti.
  5. Kilpailun voittaa hän joka on arvannut Pekka Simosen aluevaalien vaalinumeron oikein tai mahdollisimman lähelle sitä. Mikäli useampi henkilö arvaa oikein tai yhtä lähelle oikeaa, voittaja arvotaan.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Instagram-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Pekka Simosen Instagram-tilin arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet julkaisusta ja tägänneet sen vähintään yhdelle kaverille tai jakanut tarinassaan. 
  5. Arvonnan voitot ovat tuulilasikamera ja 20 euron ravintolalahjakortti.
  6. Instagram ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Instagramiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.

Pekan Facebook-arvonnan säännöt

  1. Arvonnan järjestää Pekka Simonen.
  2. Arvonnnan kampanja-aika alkaa 4.12.2021 ja päättyy 23.1.2022.
  3. Arvontaan voi osallistua Facebookissa Pekka Simosen henkilökohtaisen tilin ja poliitikkosivun arvontajulkaisun kautta.
  4. Arvonta suoritetaan 24.1.2022 kaikkien niiden kesken, jotka ovat tykänneet/reagoineet julkaisuun ja ovat kommentoineet sitä. Julkaisu on sekä Pekka Simosen yksityisessä profiilissa että poliitikko-sivulla. Reagointi ja kommentointi toiseen näistä riittää arvontaan osallistumiseen.
  5. Arvonnan voitot ovat 20 euron K-ryhmän lahjakortti ja yllätysämpäri.
  6. Facebook ei sponsoroi, suosittele tai hallinnoi kampanjaa millään tavalla eikä se liity mitenkään Facebookiin.
  7. Arvonnan järjestäjä voi tarvittaessa poistaa asiattomia tai loukkaavia kommentteja.
  8. Arvonnan järjestäjä pidättää oikeuden sääntömuutoksiin.
Kategoriat
Ajankohtaista

Askel kerrallaan byrokratiaa vähemmäksi

Kaleva 6.12.2021
Kesäkuussa 2021 Oulun hyvinvointilautakunnan käsittelyssä oli sosiaalihuoltolain mukaisten asunnon muutostöiden kriteerit. Näiden muutostöiden tavoitteena on tukea iäkkäiden, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kotona asumista. Tällaisia töitä voivat olla esimerkiksi tukikahvojen asentaminen, kynnysten poistaminen, oviaukkojen leventäminen jne.

Edellä mainittu kotona asumisen tukeminen on inhimillisesti ajatellen järkevää ja myös tehokasta veronmaksajien rahojen käyttöä. Jo yksi iäkkään ihmisen kaatuminen maksaa inhimillisten kärsimysten lisäksi vähintäänkin tuhansia euroja. Hyvin usein se johtaa siihen, että kaatunut henkilö joutuu muuttamaan kotoaan pysyvästi jonkinasteiseen palveluasumiseen.

Nykyinen toimintamalli on ollut käytännön kokemusten perusteella hyvin byrokraattinen. Asian käsittely on voinut viedä jopa puoli vuotta, vaatinut erilaisten selvitysten jälkeen jopa useita lääkärikäyntejä ja lopuksi ikäihmiselle on ilmoitettu, että sinulla on liian paljon tuloja tai varallisuutta eikä muutostöitä tehdä! Tällainen toiminta ei ole kenekään etu. Pienet ja edulliset muutostyöt täytyy tehdä heti. Niinpä asia palautettiin esityksestäni uudelleen valmisteluun.

Palauttaminen ei ollut turhaa, vaan marraskuun viimeiseen lautakunnan kokoukseen saimme esityksen, että Oulun kaupunki aloittaa pilotoinnin, jossa nämä edellä mainitut muutostyöt voidaan tehdä nopeasti ja ilman töisevää tulojen ja varallisuuden selvittelyä. Kriteerinä näille muutostöille on, että työt ovat terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan välttämättömiä kotiuttamisen tai kotona asumisen mahdollistamiseksi eikä niitä korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lonkkaleikkauspotilaalle voidaan käydä asentamassa tarpeelliset tukikahvat seinään jo ennen kotiutumista sairaalasta ja ilman raskasta byrokratiaa.

Normaalien muutostöiden kriteereihin tuli myös korotuksia tulorajoihin ja tulot lasketaan nettotuloista. Rajat ovat yhden hengen taloudessa 1600 euroa ja kahden hengen taloudessa 2500 euroa kuukaudessa. Säästöjä ja realisoitavaa varallisuutta saa olla enintään 5000 euroa. Varallisuuteen ei huomioida vakinaista asuntoa ja sen irtaimistoa. Esityksestäni tähän lisättiin myös sana kohtuullisuus. Eli huomioitavan varallisuuden tulee olla kohtuudella realisoitavaa. Tämä helpottaa tilanteissa, jos on esimerkiksi jakamaton kuolinpesä tai jotain muuta hankalasti realisoitavaa omaisuutta.

Nämä pienet kotona asumista tukevat muutostyöt ovat kaupungin ja talouden näkökulmasta aika pieniä asioita, mutta yksittäisen kansalaisen kannalta niillä voi olla koko elämän ja asumisen kannalta todella isot vaikutukset. On tärkeää, että tulevaa hyvinvointialuetta valmisteltaessa hyödynnämme kaikki eri kuntien hyvät käytännöt ja puramme byrokratian kukkasia niin isoissa kuin pienissäkin asioissa.

Pekka Simonen, Kokoomus
Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen
POPsote suppean seurantaryhmän jäsen
Oulu

VastaaLähetä edelleen
Kategoriat
Ajankohtaista

Verojen korotukset eivät pelasta kaupungin taloutta

Kaleva 28.9.2021
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö hyökkäsi voimakkaasti Kokoomusta vastaan (Kaleva 24.9.), kun pari päivää aiemmin vetosin kirjoituksessani kuntapäättäjiin siitä, etteivät he sortuisi nyt hyvinvointipalveluiden alibudjetointiin ensi vuodelle, koska tämä vaikuttaa suoraan tulevan hyvinvointialueen rahoitukseen valtiolta.

Sirviön ja demareiden mielestä alibudjetointi ja kaupungin talouden ongelmat johtuvat liian matalasta kuntaverosta ja talouden ongelmat poistuvat, kun vuosittain nostetaan veroja lisää ja lisää.

Tosiasiassa ystäväni Pirjo varmasti pari vaalikautta ansiokkaasti hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimineena tietää varsin hyvin, että hyvinvointipalveluiden tietoinen alibudjetointi Oulussa on jatkunut vuosikausia vaihdellen noin kymmenestä miljoonasta yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Se on ollut kaupungin tapa toimia ja tavoitella näin maltillista kustannusten kasvua.

Olemme Pirjon ja muun lautakunnan sekä viranhaltijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä kyenneet uudistamaan hyvinvointipalvelujen toimintatapoja niin, että kumulatiivinen säästö aikaisempaan kehitykseen verrattuna on reilusti yli puoli miljardia euroa! Siitä huolimatta hyvinvointipalvelujen budjettia on leikattu vuosittain aina vielä viime metreillä kaupungin talousarvion käsittelyssä.

Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon.

Itse ajattelen, että liian suuri alibudjetointi kääntyy itseään vastaan ja voi aiheuttaa sen, että vastuulliset toimijat eivät jaksa enää edes yrittää pitäytyä budjetissa. Samalla se on johtanut osin myös järjettömiin pikasäästöihin, joiden laskua maksamme pitkään.

Mielestäni sekä verojen korotukset kohtuuttoman ylös että liiallinen hyvinvointipalvelujen alibudjetointi ja siitä seuraava ennaltaehkäisevien palvelujen leikkaaminen ovat molemmat yhtä lyhytnäköistä ”housuun pissaamista”.

Jo tällä hetkellä tavallinen keskituloinen oululainen perhe maksaa lähes 3000€ vuodessa enemmän veroja kuin vastaava perhe etelän kaupungeissa. Ja jo nyt Oulu on selkeästi muuttotappiokunta työikäisen väestön osalta. Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon. On siis täysin kestämätöntä haikailla vielä lisää veronkorotuksia!

Oulun kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä heikko, mutta sitä ei pidä heikentää entisestään verojen korotuksilla tai ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaamalla. Päinvastoin, tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa, elinvoimaa, hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa lisääviä päätöksiä ja toimintatapojen uudistamista. Toivotan tähän työhön tervetulleeksi kaikki kaupungin päättäjät puoluekannasta riippumatta.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän jäsen
Oulu

Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu