040 519 6071

Avainsana: hyvinvointialue

Kategoriat
Ajankohtaista

Hyvinvointialueuudistusta tulee arvioida tosiasioiden pohjalta

Pohteen luottamushenkilöiden yhteinen kannanotto 29.8.2024

Me Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat hämmästelemme julkista keskustelua hyvinvointialueuudistuksen epäonnistumisesta, hallinnon paisumisesta, johdon ja luottamushenkilöiden palkoista sekä kustannusten karkaamisesta.

Hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ja rahoitus eivät vastaa toisiaan

Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.

Hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.

Rahoituksen perusperiaate ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntien ja kaupunkien sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso oli vuonna 2022 70 miljoonaa euroa. Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia.

Edellä mainittujen olosuhdetekijöiden lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.

Nämä käytännön esimerkit kuvastavat syitä hyvinvointialueiden alijäämään toiminnan ensimmäisinä vuosina. Syyt eivät ole hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa. Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.

Hallinnon ja päätöksenteon kustannukset eivät ole kasvaneet aikaisempaan verrattuna

Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalla oli 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Näissä organisaatioissa oli asianmukainen demokratiaan kuuluva päätöksentekorakenne. Uudistuksessa kaikkien näiden 21 organisaation luottamuselimet korvautuivat yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella. Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet.

Julkisuudessa keskustellaan myös yleisestä hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta. Pohteella on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja määrätietoisesti kevennetty hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyiden myötä yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran.

Pohteen henkilöstömenot ovat vuosittain noin yksi miljardia euroa. Johtajien palkkojen osuus tästä summasta on noin yksi prosentti. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna. Yksittäisten johtajien kokonaispalkat ovat luonnollisesti nousseet aiempiin organisaatioihin verrattuna, kun tehtävien vaativuus, toimintakentän laajuus, johdettavien määrä ja budjettivastuu ovat kasvaneet merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen viranhaltijoilla ei ole palkan lisäksi luontaisetuja puhelinetua lukuun ottamatta, eikä virkahenkilöille makseta Pohteen toimielinten kokouksista kokouspalkkioita.

Peräänkuulutamme julkisessa keskustelussa oikeisiin faktoihin perustuvaa arvokeskustelua ja argumentointia. Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa. Taloudelliset vaikutukset voimistuvat edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti. Myöskään väitteet luottamushenkilöhallinnon tai virkajohdon määrän paisumisesta eivät ainakaan Pohteen osalta ole totta.

Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa

Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, joiden mukaan uudistuksessa olisi keskitytty vain hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu ihmisten tarvitsemat palvelut. Pohde on kuitenkin alusta asti lähtenyt uudistamaan palvelujärjestelmää. Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kotiin annettaviin palveluihin on panostettu. Digitaalinen sote-keskus palvelee jo lähes kaikkia alueemme asukkaita. Myös vaikeita, palveluverkkoon liittyviä päätöksiä on pystytty tekemään. Hyvinvointialueiden alkutaival ei ole ollut ongelmaton, mutta virheistä on opittu.

Pohde haluaa osaltaan turvata alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhteiskunnan talouden kantokyvyn mukaisella tavalla. Tämänhetkinen julkinen keskustelu ei edesauta tavoitteen saavuttamista. Sekä uudistusta että hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa saa luonnollisesti arvioida ja kritisoida, mutta arvioinnin olisi hyvä perustua tosiasioihin eikä mielikuviin.

Hyvinvointialueuudistus toteutettiin, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa vaikeuksissa palvelutarpeen kasvaessa ja käytettävissä olevan työvoiman vähentyessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden muutosten toteuttaminen vie aikaa. Siksi myös uudistuksen onnistumista on ennenaikaista arvioida.

Haluamme kiittää Pohteen henkilöstöä, joka tekee erinomaista työtä jatkuvan paineen alla ja ansaitsee tosiasioihin perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tapani Tölli, aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Paavo Koho, aluehallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
Esa Aalto, aluehallituksen jäsen (vihr.)
Hemmo Heiskanen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Matti Honkala, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anne Huotari, aluehallituksen jäsen (vas.)
Liisa Kylmänen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Maarit Matinolli, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anu Mattila, aluehallituksen jäsen (ps.)
Eija-Riitta Niinikoski, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Anneli Näppä, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Pirjo Sirviö, aluehallituksen jäsen (sd.)
Matti Soronen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Osmo Tervonen, aluehallituksen jäsen, Oulun yliopiston edustaja
Kai Pajala, aluevaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
Pekka Simonen, aluevaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)
Anu Plaketti, aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (ps.)
Olli Kohonen, aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)
Sanna Laine, yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Pirkko Mattila, turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)
Antti Ollikainen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)

Kategoriat
Ajankohtaista

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Pohteen talousarviosta 2024

Pekka Simonen 18.12.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Muutosten myllerryksestä ja paikoin jopa kaaoksesta huolimatta Pohteen ammattilaiset, johto mukaan lukien ovat kantaneet vastuunsa ja suoriutunueet tehtävistään hyvin. Vaikka talouden alijäämä on kova, olemme muihin hyvinvointialueisiin verrattuna varsin kohtuullisisssa asemissa. Kasvaviin palvelujen tarpeisiin on suurimmaksi osaksi kyetty vastaamaan.

Kuten edellisessä kokouksessa taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman käsittelyn yhteydessä totesimme, meidän strategia ja sote-järjestämissuunnitelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Talouden paineesta ja ammattilaisten saatavuuden ongelmista huolimatta olemme kyenneet jo reivaamaan painopistettä raskaimmista ja kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin ja keveämpiin palveluihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon se, että OYS sairaalapalvelut ja ensihoito on ainoa tulosalue, jossa rahaa on käytetään vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio jatkaa aika hyvin näitä edellä mainittujen strategisten asiakirjojen linjauksia. Toki on selvää, että talouden ahdinko vaikeuttaa merkittävästi riittävän hyvin saatavien ja saavutettavien sekä laadukkaiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus eivät ole eivät ole haluamallamme tasolla. Siksi kannatamme ryhmien kesken yhteisesti sovittua toimenpidealoitetta, jolla pyrimme kohdentamaan niukkoja resursseja käyttösuunnitelmavaiheessa niin, että pystyisimme turvaamaan kohtuuliset ja lain mukaiset palvelut kaikille niitä tarvitseville.

Talousvaikeuksien ohella toinen iso haaste meillä on ammattilaisten saatavuus. Siihen ei ole mitään hokkuspokkus-ratkaisua, vaan tarvitsemme määrätietoisia ja monipuolisia toimia. Tarvitsemme panostuksia mm. hyvään henkilöstöpolitiikkaan, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Myös toimintatapoja täytyy edelleen uudistaa ja palvelujen painopistettä tulee siirtää lisää keveisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ihmisiä täytyy myös kannustaa terveeseen vastuunottoon omasta sekä läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Hyvät kuulijat, ryhmämme haluaa kiinnittää erityisesti huomiota hyvään johtamiseen. Lähijohtamisessa tulee olla selkeät vastuut, riittävä tieto, taito ja resurssit. Jokaisella ammattilaisella tulee olla esihenkilö, jolla on aikaa kohdata, ohjata ja kannustaa. Hyvä ja vaikuttava tulos ei synny kieltojen ja käskyjen kautta, vaan mahdollistavalla ja kannustavalla johtamisella.

On selvää, että Pohteen alueella täytyy kehittää ja yhtenäistää toimintamalleja. Se ei kuitenkaan saa johtaa liialliseen ylhäältä johtamiseen ja saneluun eikä lisääntyvään byrokratiaan. Myös eri puolilla hyvinvointialuetta opittujen hyvien käytäntöjen löytäminen ja levittäminen on tärkeää.

Tässä yhteydessä on hyvä muutamalla sanalla kiinnittää huomiota jälleen myös monituottajuuteen. Kun talouden resurssit ovat tiukat, meidän on tulevan vuoden aikana kyettävä tekemään uskottavat kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat erilaisista palvelujen tuotantomuodoista kaikissa eri palveluissa. Veikkaan, että monissa palveluissa palvelusetelit ja myös ostopalvelut järjestöiltä ja yrityksiltä osoittautuvat tehokkaiksi sekä palvelun laatua ja saatavuutta parantaviksi ratkaisuiksi.

Viimeisenä asian nostan esiin meidän organisaatio- ja johtamismallin. Tulevan vuoden aikana meidän on hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti asiaa erityisesti asiakkaan palveluprosessien näkökulmasta. Miten parannamme integraatiota ja vähennämme ns. siiloutumista eri toimi- ja vastuualueiden kesken? Myös poliittisen johtamisen roolia tulee tarkastella niin, että työmäärät ja vastuut jakaantuvat eri toimielinten kesken kohtuullisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puolesta kiitän kaikkia Pohteen ammattilaisia ja päättäjiä kuluneesta vuodesta sekä toivotan rauhaisaa joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.

Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Ryhmäpuheenvuoro Pohde talousarviosta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 19.12.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Meillä on takana todella työntäyteinen vuosi hyvinvointialueen valmistelussa. On ollut ilo seurata sitä innostusta ja paloa, millä meidän viranhaltijamme ovat tehneet työtä sen eteen, että Pohde olisi kaikin puolin iskussa ja valmiina palvelemaan Pohjois-Pohjanmaan asukkaita heti vuoden 2023 alusta alkaen. Lämpimät kiitokset teille jokaiselle työstänne ja ponnisteluistanne yhteiseksi hyväksi! Kiitokset anasitsevat myös poliittiset päättäjät. Myös teidän sitoutumisenne pohteen päätöksenteossa on ollut esimerkillistä.

Kohtuuttoman kovasta kiireestä ja asioiden paljoudesta huolimatta olemme yhdessä suoriutuneet valmistelusta varsin hyvin. Saimme hyvinvointialueista ensimmäisenä valmisteltua ja hyväksyttyä muun muassa hyvinvointialueen strategian ja sote-järjestämissuunnitelman. Ja mikä parasta; kumpikaan asiakirja ei ollut hutaisemalla tehty, vaan molemmat hyväksyttiin laadukkaan ja hyvän valmistelun sekä perusteellisen poliittisen keskustelun ja harkinnan tuloksena. Ne antavat erinomaisen pohjan talousarvion laatimiselle.

Nyt meillä on käsittelyssä hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma seuraaville vuosille. Myös tämän valmistelussa on ollut ihan riittävästi paineita muun muassa aikataulun, talouden ja toimintojen yhtenäistämisen kanssa. Olosuhteet huomoiden valmistelu on edelleen ollut hyvää. Toki valtuutettujen näkökulmasta, on pakko todeta, että olo on vähän sellainen, että olemme ostamassa sikaa säkissä. Tällä aikataululla emme millään ole kyenneet perhetymään koko asiakirjaan riittävästi ja käymään tarpeenmukaista kehittävää keskustelua. Nyt on kuitenkin kyettävä päättämään, jotta hommat toimivat 1.1.2023 alkaen.

Herra puheenjohtaja, Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on yleisesti ottaen tyytyväinen valmisteltuun talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Mielellämme olisimme toki nähneet heti ensimmäisestä vuodesta alkaen myös talouden näkökulmasta tasapainoisen esityksen. Ymmärrämme kuitenkin, että valtiovallan antamilla pelimerkeillä se on käytännössä mahdotonta. Jo nyt esitettyyn talousarvioon pääseminen edellyttää kaikilta ennakkoluulotonta ajattelua ja toiminnan kehittämistä, hyvää johtamista ja tarvittaessa nopeaa reagointikykyä muutostarpeisiin.

Ryhmämme on nostanut kaikissa valmistelun vaiheissa erityisinä teemoina pohjois-pohjalaisen ihmisen näkökulman ja monituottajuuden. Emme tee poikkeusta nytkään. Mielestämme hyvinvointialueen tärkein tehtävä on turvata asukkaillemme laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Palveluita tulee tarkastella ja kehittää asiakkaan palvelun ja palveluprosessin näkökulmasta, ei niinkään organisaation tai yksittäisen toimenpiteen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyy keskeisesti myös ihmisen itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus.

Valinnanvapautta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa merkittävästi hyödyntämällä ennakkoluulottomasti monituottajuutta. Valitettavsti välillä tuntuu siltä, että jotkut kokevat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat jollakin tavalla pelottavana ja jopa uhkana hyvinvointialueen toiminnalle ja omalle tuotannolle. Me uskomme, että parhaaseen tulokseen asukkaiden ja talouden näkökulmasta päästään joustavalla markkinoiden hyödyntämisellä ja hyvällä yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kanssa. Näin saamme rahat parhaiten riittämään ja sopiva kilpailu kirittää kehittämään toimintaa.

On tärkeää, että monipuolinen yhteistyö alueen yrittäjien kanssa jatkuu ja hankinnoissa pyrimme huomioimaan kaikenkokoiset ja aivan erityisesti paikalliset sekä alueelliset toimijat. Näissä asioissa aina suuri ei ole kaunista, vaan hankinnat täytyy suunnitella siten, että myös mikro- ja pienyrittäjät voivat kilpailla tasavertaisesti ja selviävät kilpailutuksiin liittyvästä byrokratiasta.

Kokoomuksen ryhmä lähtee siitä, että monituottajuutta tulee kehittää edelleen ja painopistettä kannattaa siirtää erityisesti palveluseteleihin ja jatkossa ainakin vammaisten sekä ikäihmisten osalta myös henkilökohtaiseen budjetointiin. Näiden avulla myös nämä edellämainitut pienimmät toimijat pääsevät mukaan ja ennenkaikkea ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan tarvitsemiinsa palveluihin.

Arvoisa puheejohtaja, meidän on myös pakko tunnustaa se tosiasia, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalvelut eivät ole kaikilta osin lain vaatimalla tasolla. Meillä on monissa eri palveluissa todella pitkiä ja lainvastaisia jonoja. Näin ei voi jatkua, vaan jonojen purkamiseksi on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Siksi esitämme talousarviokirjan sivulle 77 kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun seuraavaa lisäystä: ”Lisäksi palveluseteliä hyödynnetään palveluissa, joissa kohtuullinen tai lakisääteinen saatavuus ei muuten toteudu.”

Lisäksi esitämme sivun 77 viimeisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: ”Palvelusetelitoiminnan laajentamista ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointia vammaisten henkilöiden palveluissa on tarpeen selvittää.”

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi aluehallitus ansiokkaasti lisäsikin talousarviotekstiin lauseen: ”Käynnistetään suunnitelmallinen prosessi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi”. Esitämme, että sama lause lisätään myös konsernipalveluiden keskeisten toimenpiteiden luetteloon sivulle 72 kohdaksi 13.

Edelleen sivulle 80 Perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS-psykiatrian keskeisten toimenpiteiden luetteloon esitämme strategian ja sote-järjestämissuunnitelman linjausten mukaisesti lisättäväksi kohta 12. ”Panostetaan perhehoidon vahvistamiseen lastensuojelussa”.

Ja samoin ikäihmisten palveluihin sivulle 86 kohdaksi 11. ”Panostetaan omaishoidon ja perhehoidon vahvistamiseen”.

Ja viimeisenä lisäysesityksenä esitämme, että sivulle 93 OYS-sairaalapalvelut ja ensihoidon keskeisten toimenpiteiden kohdan 6. loppuun lisätään sanat: ”sekä potilashotellihankkeen käynnistäminen.” Tästähän sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut jo useaan kertaan, että se tulee toteuttaa yksityisenä hankkeena siten, että me kerromme tarpeemme ja yksityinen toimija huolehtii rakentamisen sekä hotellin operoinnin. Potilashotelli on täysin välttämätön, jotta tulevaisuuden sairaalan uudet toimintamallit sekä tuottavuustavoitteiden toteutuminen olisi mahdollista.

Arvoisat kuulijat, Kokoomuksen ryhmän puolesta kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä sekä toivotan rauhaisaa ja virkistävää joulun aikaa sekä sitä ennen rakentavaa konsensushenkeä talousarvion käsittelyyn!

Kiitos!

Lisäksi valtuusto hyväksyi esityksestäni seuraavan toivomusaloitteen:
”Valtuusto toivoo, että talousarvion käyttösuunnitelmassa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen.”

Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu