Kategoriat
Ajankohtaista

Sote-järjestämissuunnitelma


Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuusto kokoontui 17.10.2022 päättämään mm. hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Se pohjautuu Pohde-strategiaan ja on keskeisin asiakirja, joka erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden määrittää hyvinvointialueen tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa sekä ohjaa talousarvion laadintaa.

Aluevaltuusto hyväksyi tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen valmisteleman järjestämissuunnitelman yli kahdeksan tunnin keskustelun ja äänestysten jälkeen. Pekan pitämä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro otti kantaa järjestämissuunnitelmaan ja sen valmisteluun seuraavasti:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Vaikka en halua isommin sotkeentua valtakunnan politiikkaan, on pakko aluksi todeta, että valtiovalta ei ole tehnyt työtämme helpoksi. Marinin hallituksen asettamat paineet sekä aikataulun että talouden suhteen ovat kohtuuttoman kovat. Tällä aikataululla emme voi valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa niin hyvin tiedolla johtaen ja eri näkökulmat huomioiden, kuin pitäisi. Hyvinvointialueen rahoituksessa on jätetty huomioimatta pakollisia kustannuksia yli sadan miljoonan euron edestä! Näillä pelimerkeillä on nyt kuitenkin edettävä.

Edellä mainitsemani olosuhteet huomioon ottaen valmistelu on ollut kiitettävää. Valmistelijat ovat itseään säästämättä tehneet parhaansa, jotta suunnitelman avulla kyettäisiin sovittamaan erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin yhteen. Olette myös herkällä korvalla kuulleet sekä poliittisia päättäjiä että lasuntojen antajia. Lämpimät kiitokset siitä teille kaikille!

Samoin haluan kiittää kaikkia suunnitelmaa kommentoineita ja lausunnon antaneita. Lausuntokierroksen palautteista saimme paljon tärkeitä näkökulmia ja huomioita, jotka eivät muuten olisi nousseet esiin. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida ottaa mukaan järjestämissuunnitelmaan, ne ovat kuitenkin osaltaan olleet vaikuttamassa lopputulokseen.

Kiitokset ansaitsevat myös kaikki järjestämissuunnitelman valmistelussa mukana olleet luottamushenkilöt niin tulevaisuuslautakunnassa kuin aluehallituksessakin. Teillä on ollut halu hakea yhteistyössä parhaat ratkaisut ilman turhaa politikointia. Toivottavasti kykenemme siihen myös täällä valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä nyt esitetty järjestämissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta samalla täytyy tiedostaa siihen sisältyvät riskit ja puutteet. Talouden ja toiminnan kannalta suurin riski lienee siinä, että miten kykenemme käytännössä toteuttamaan sovitut noin 30 miljoonan euron lisäpanostukset ennaltaehkäiseviin, keveämpiin ja uudenlaisiin palveluihin sekä uudet toimintamallit, joilla pyritään hillitsemään raskaampien palveluiden tarpeita. Jos emme onnistu tässä, asukkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita eikä suunnitelman mukaisia sopeutustoimia voida toteuttaa.

Erityishuomiota vaativat myös mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tilanne on tällä hetkellä kestämätön sekä avopalveluiden saatavuuden että psykiatristen osastojen kuormituksen osalta. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto on pahoin ylikuormittunut ja psykiatristen osastojen paikkamäärä ei ole THL.n suositusten mukaisella tasolla. Näiden osalta tilannetta on arvioitava ja tarvittaessa reagoitava nopeasti.

Monituottajuuden osalta olisimme halunneet sisällyttää järjestämissuunnitelmaan aidon monituottajuusohjeman. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan saatu. Nyt onkin tärkeää huolehtia, että olemassa olevat monituottajuuden muodot säilyvät ja laajennetaan koko hyvinvointialueen kattaviksi. Erityisesti palvelusetelien käyttöä tulee lisätä palvelujen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin osalta pilotointi täytyy käynnistää mahdollisimman pian. Muistammehan, että järjestöt ja yritykset eivät ole hyvinvointialueen kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä palvella asukkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti?

Kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja sen kehittämisen täytyy perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin, palveluprosesseja tulee tarkastella palvelun käyttäjän näkökulmasta ja ihmisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus palveluiden käytössä. Myös henkilöstö tarvitsee holhoamisen ja rajoittamisen sijaan vapautta toimia vaikuttavasti ja kehittäen toimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrämme, että kohtuuttomasta kiireestä johtuen, tarpeellisia vaikutusarvioita ei ole kyetty tekemään. Niitä ei kuitenkaan saa unohtaa, vaan työhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian. Niinpä kokoomuksen aluevaltuustoryhmä esittää toimenpidealoitteena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta tehdään vaikutusarviot asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, henkilöstöön, alueen talouteen ja elinvoimaan sekä alueen yrityksiin ja järjestöihin. Näiden pohjalta järjestämissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää.

Hyvät valtuutetut, jotta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta voi käynnistyä hallitusti ensi vuoden alusta ja alueen ammattilaiset pääsevät todenteolla tekemään työtä asukkaiden hyvinvoinnin puolesta, ryhmämme toivoo, että voisimme nyt hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman esitetyssä muodossa. Suunnitelmasta löytyy varmasti meille jokaiselle vaikeita ja kipeitäkin asioita, mutta kokonaisuutena se on tasapainoinen kompromissi. On parempi edetä hallitusti eikä viime hetkellä kilvan muutoksia esittäen ja äänestäen. Siksi toivon malttia ja konsensushenkeä meiltä kaikilta.
Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon

Sote Sanomat 29.12.2021

Yli puolet meistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lokakuussa 2019 jätettiin eduskuntaan kansalaisaloite terapiatakuusta. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat kilvan kehuneet sitä, mutta jostain syystä sen toimeenpano ei näytä etenevän valtakunnan tasolla. 

Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve. Panostaminen perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terapiatakuun tavoitteet toteutuvat, vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellisia lisäpanostuksia, mutta sen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on selkeästi positiivinen. Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnallemme noin 1,2 miljoonaa euroa eikä inhimillisiä vaikutuksia voida mitata rahassa. 

Kesäkuussa 2021 Pekka Simonen kirjoitti asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteeseen yhtyivät yhtä valtuutettua lukuun ottamatta kaikki Oulun valtuustoryhmät.  

Aloitteessa esitettiin seuraavaa: ”Oulussa panostetaan terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana. Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Mikäli takuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu, asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.”

Kaupungin hyvinvointilautakunta käsitteli aloitetta syyskuussa. Viranhaltijoiden valmistelemasta vastauksesta käy ilmi, että Oulussa on menossa monia merkittäviä toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Jonot hoitoihin ovat kuitenkin tällä hetkellä useita kuukausia.

Lautakunnan jäsen Pekka Simosen esityksestä lautakunta päätti valmistellun vastauksen lisäksi, että kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseksi tavoitteeksi asetetaan aloitteen mukaisten määräaikojen toteutuminen. Lisäksi Simonen esitti, että mielenterveyspalveluissa otettaisiin käyttöön palveluseteli. 

– On todella tärkeää, että jokainen terapiaa tarvitseva saisi palvelunsa mahdollisimman joustavasti ja voisi valita itselleen parhaiten sopivan terapeutin, toteaa Simonen. Tälle esitykselle ei kuitenkaan löytynyt vielä riittävästi kannatusta lautakunnassa.

Nyt onkin todella tärkeää huolehtia, että nämä aloitteen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien palveluseteli,  saadaan sisällytettyä tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluun.

Kategoriat
Ajankohtaista

Aloite mielenterveyspalvelujen parantamisesta

Tein valtuustokauden viimeiseen valtuuston kokoukseen valtuustoaloitteen mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa. Sain aloitteeni allekirjoittajiksi Kokoomuksen valtuustoryhmän ja lähes kaikki muut valtuustoryhmät. Tässä tiedotetta asiasta.

Oulun Kokoomus jättää valtuustoaloitteen terapiatakuun toteuttamisesta Oulussa

Oulun Kokoomuksen valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta ja saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa. Kokoomus on kutsunut aloitteen allekirjoittajiksi myös muut valtuustoryhmät. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana toimii hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Simonen (kok).

Aloitteen tekijä ja ensimmäinen allekirjoittaja on hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Pekka Simonen (kok). ”Käytännössä kaikki puolueet ovat kilvan kehuneet eduskuntaan jätettyä kansalaisaloitetta terapiatakuusta. Siitä huolimatta Sanna Marinin (sd.) johtama maan hallitus ei ole suostunut asiaa valtakunnallisesti edistämään. Mielenterveyden ongelmat eivät odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve”, Simonen sanoo.

Terapiatakuun tavoitteiden toteuttaminen vaatii taloudellisia lisäpanostuksia, mutta taloudellinen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on aloitteen mukaan positiivinen. Valtiotalouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Aloitteen mukaan mielenterveyspalveluiden kehittämisen inhimillisiä vaikutuksia ei voi mitata rahassa.

”Suuri osa suomalaisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain noin puolet saa tarvitsemansa avun. Ongelmien pitkittyessä myös kustannukset kasvavat. Riittävä perustason resurssointi ja nopea reagointi palvelutarpeisiin hillitsee huomattavasti erikoistason kustannuksia”, Simonen avaa.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että jatkossa Oulussa

1) terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.

2) perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.

3) asiakkaalle on annettava palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi, mikäli terapiatakuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.

Lisätiedot: Pekka Simonen, puh. 040-519 6071