040 519 6071

Avainsana: Pekka Simonen

Kategoriat
Ajankohtaista

Ter­veys­ve­ro on mah­dol­li­nen ja tar­peel­li­nen

Mielipidekirjoitus Kalevassa 9.2.2024

Kalevassa maanantaina 5.2.2024 pohjoisen kansanedustajilta kyseltiin keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi. Iso osa kansanedustajista esitti kilvan erilaisia keinoja vaikeuttaa entisestään työn tekemistä, yrittäjyyttä ja ihmisten liikkumista! Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen ei lähtenyt tähän kilpalaulantaan mukaan, vaan esitti mm. sokeriveroa. 

Tästä terveys- eli sokeriverosta on toki puhuttu paljon, mutta sen käytännön toteutus on koettu hankalaksi. Myös elintarviketeollisuus on lobannut voimakkaasti sitä vastaan. Niinpä hallitus toisensa jälkeen on jättänyt asian selvittelyasteelle tai näperrellyt vain pienissä muutoksissa virvoitusjuomaveroon.

On totta, että aiemmin EU-lainsäädäntö tulkittiin esteeksi verolle, mutta nykyisellään terveysveroja on käytössä EU:n alueella ja niille on EU-komission hyväksyntä. Muiden haasteiden osalta ajattelen, että maamme poliitikot ja ministeriöiden virkamiehet ovat vuosien saatossa osoittaneet sellaista luovuutta erilaisten verojen laadinnassa esimerkiksi autoiluun liittyen, että en epäile hetkeäkään, etteikö terveysveron toteuttaminen onnistuisi, jos yhteinen tahto siihen löytyy.

Uskon, että yhteinen tahtokin terveysperusteiselle verolle löytyy. Viime eduskuntavaalien alla SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry teki kyselyn asiasta kaikille eduskuntapuolueille. Lähes kaikki puolueet kannattivat terveysveroa eikä yksikään puolue vastustanut. Myös selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa sokeriveroa. Tammikussa 2024 tutkimuslaitos Verian toteutti aiheesta tutkimuksen. Sen perusteella 60% suomalaisista kannattaa sokeriveroa ja vain noin 30% vastustaa. Sokeriveron kannatus oli sitä suurempaa mitä koulutetumpia vastaajat olivat.

Vaikka terveysveron säätäminen ei ole täysin ongelmatonta, on siihen mielestäni ryhdyttävä mahdollisimman pian. Sokerin liiallinen käyttö aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavat kustannukset yhteiskunnallemme. Sokeri ei ole haitallinen vain hampaille, vaan se on yksi merkittävimmistä tekijöistä ylipainoon ja lihavuuteen sekä diabeteksen puhkeamiseen. Lisäksi liiallinen sokerin käyttö on iso riski sydän- ja verisuonitaudeille, korkeaan verenpaineeseen, ihon ikääntymiseen ja akneen. Erityisesti sokerijuomien on todettu lisäävän merkittävästi myös syöpäriskiä.

Nyt kun valtiontalouden tilanne vaatii lisää tasapainottamistoimia, tulee terveysvero ottaa pikaisesti valmisteluun. Sillä on välittömiä positiivisia talousvaikutuksia veropohjan laajentumisen myötä. Huomattavasti isompi vaikutus tulee sitä kautta, että terveysvero laskee pidemmällä aikavälillä merkittävästi meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Se ohjaa ihmisiä terveellisempään ravitsemukseen, parantaa ihmisten elämänlaatua sekä pienentää sosioekonomisia terveyseroja. Vaihtoehtona työnteon ja liikkumisen rokottamiselle terveysvero on siis erinomainen keino parantaa taloutta. 

Pekka Simonen
aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Kokoomus
Oulu  

Kategoriat
Ajankohtaista

Sote-järjestämissuunnitelma


Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuusto kokoontui 17.10.2022 päättämään mm. hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Se pohjautuu Pohde-strategiaan ja on keskeisin asiakirja, joka erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden määrittää hyvinvointialueen tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa sekä ohjaa talousarvion laadintaa.

Aluevaltuusto hyväksyi tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen valmisteleman järjestämissuunnitelman yli kahdeksan tunnin keskustelun ja äänestysten jälkeen. Pekan pitämä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro otti kantaa järjestämissuunnitelmaan ja sen valmisteluun seuraavasti:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Vaikka en halua isommin sotkeentua valtakunnan politiikkaan, on pakko aluksi todeta, että valtiovalta ei ole tehnyt työtämme helpoksi. Marinin hallituksen asettamat paineet sekä aikataulun että talouden suhteen ovat kohtuuttoman kovat. Tällä aikataululla emme voi valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa niin hyvin tiedolla johtaen ja eri näkökulmat huomioiden, kuin pitäisi. Hyvinvointialueen rahoituksessa on jätetty huomioimatta pakollisia kustannuksia yli sadan miljoonan euron edestä! Näillä pelimerkeillä on nyt kuitenkin edettävä.

Edellä mainitsemani olosuhteet huomioon ottaen valmistelu on ollut kiitettävää. Valmistelijat ovat itseään säästämättä tehneet parhaansa, jotta suunnitelman avulla kyettäisiin sovittamaan erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin yhteen. Olette myös herkällä korvalla kuulleet sekä poliittisia päättäjiä että lasuntojen antajia. Lämpimät kiitokset siitä teille kaikille!

Samoin haluan kiittää kaikkia suunnitelmaa kommentoineita ja lausunnon antaneita. Lausuntokierroksen palautteista saimme paljon tärkeitä näkökulmia ja huomioita, jotka eivät muuten olisi nousseet esiin. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida ottaa mukaan järjestämissuunnitelmaan, ne ovat kuitenkin osaltaan olleet vaikuttamassa lopputulokseen.

Kiitokset ansaitsevat myös kaikki järjestämissuunnitelman valmistelussa mukana olleet luottamushenkilöt niin tulevaisuuslautakunnassa kuin aluehallituksessakin. Teillä on ollut halu hakea yhteistyössä parhaat ratkaisut ilman turhaa politikointia. Toivottavasti kykenemme siihen myös täällä valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä nyt esitetty järjestämissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta samalla täytyy tiedostaa siihen sisältyvät riskit ja puutteet. Talouden ja toiminnan kannalta suurin riski lienee siinä, että miten kykenemme käytännössä toteuttamaan sovitut noin 30 miljoonan euron lisäpanostukset ennaltaehkäiseviin, keveämpiin ja uudenlaisiin palveluihin sekä uudet toimintamallit, joilla pyritään hillitsemään raskaampien palveluiden tarpeita. Jos emme onnistu tässä, asukkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita eikä suunnitelman mukaisia sopeutustoimia voida toteuttaa.

Erityishuomiota vaativat myös mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tilanne on tällä hetkellä kestämätön sekä avopalveluiden saatavuuden että psykiatristen osastojen kuormituksen osalta. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto on pahoin ylikuormittunut ja psykiatristen osastojen paikkamäärä ei ole THL.n suositusten mukaisella tasolla. Näiden osalta tilannetta on arvioitava ja tarvittaessa reagoitava nopeasti.

Monituottajuuden osalta olisimme halunneet sisällyttää järjestämissuunnitelmaan aidon monituottajuusohjeman. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan saatu. Nyt onkin tärkeää huolehtia, että olemassa olevat monituottajuuden muodot säilyvät ja laajennetaan koko hyvinvointialueen kattaviksi. Erityisesti palvelusetelien käyttöä tulee lisätä palvelujen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin osalta pilotointi täytyy käynnistää mahdollisimman pian. Muistammehan, että järjestöt ja yritykset eivät ole hyvinvointialueen kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä palvella asukkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti?

Kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja sen kehittämisen täytyy perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin, palveluprosesseja tulee tarkastella palvelun käyttäjän näkökulmasta ja ihmisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus palveluiden käytössä. Myös henkilöstö tarvitsee holhoamisen ja rajoittamisen sijaan vapautta toimia vaikuttavasti ja kehittäen toimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrämme, että kohtuuttomasta kiireestä johtuen, tarpeellisia vaikutusarvioita ei ole kyetty tekemään. Niitä ei kuitenkaan saa unohtaa, vaan työhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian. Niinpä kokoomuksen aluevaltuustoryhmä esittää toimenpidealoitteena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta tehdään vaikutusarviot asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, henkilöstöön, alueen talouteen ja elinvoimaan sekä alueen yrityksiin ja järjestöihin. Näiden pohjalta järjestämissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää.

Hyvät valtuutetut, jotta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta voi käynnistyä hallitusti ensi vuoden alusta ja alueen ammattilaiset pääsevät todenteolla tekemään työtä asukkaiden hyvinvoinnin puolesta, ryhmämme toivoo, että voisimme nyt hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman esitetyssä muodossa. Suunnitelmasta löytyy varmasti meille jokaiselle vaikeita ja kipeitäkin asioita, mutta kokonaisuutena se on tasapainoinen kompromissi. On parempi edetä hallitusti eikä viime hetkellä kilvan muutoksia esittäen ja äänestäen. Siksi toivon malttia ja konsensushenkeä meiltä kaikilta.
Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kuka on Pekka Simonen?

Pekan esittelykirjoitus, Sote Sanomat 29.12.2021

Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana.

Työuransa Pekka aloitti jo 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.

Armeija ja opinnot toivat Ouluun

Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi. 

Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla taas helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.

Koti nousi Kiimingin Alakylään

Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään.

Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1991 ja nuorimmainen vuonna 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vieraileva mummulassa viikottain.

Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asia saivat innostumaan ja jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita mm. opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jo vuoden 2000-kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen ja pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.

Politiikkaa perheen ehdoilla

Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kieltäytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. 

Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.

Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa

Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa.

Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Suurimman osan ajasta hän on ollut myös ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valtakunnalliseen sote-nyrkkiin.

Kokoomustoiminnassa Pekka on ollut aktiivisesti mukana. Hän ehti olla useamman vuoden Kiimingin Kokoomus ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Oulun Pohjoinen Kokoomus ry:n puheenjohtajana. Pekka on myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelliset vuodet piirin varapuheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.

Vapaat kuluvat liikkuen

Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista.

Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka On aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Lupauksia, saavutuksia ja pettymyksiä

Ennen vaaleja usein kysellään ehdokkailta vaalilupauksia. Olen uskollinen tavoilleni, enkä nytkään lupaa mitään konkreettisia asioita, joita en välttämättä voi toteuttaa. Lupaan kuitenkin sen, että pyrin hoitamaan yhteisiä asioitamme vastuullisesti, rohkeasti ja rehellisesti.

Asioihin vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Tuloksia saadaan aikaan vain yhteistyöllä. Itse olen saanut paljon kiitosta yhteistyökyvystäni ja aktiivisesta aherruksestani yhteisten asioiden hyväksi.  Täältä löydät enemmänkin yhteistyökumppanieni kommentteja toimintatavoistani.

Nykyisellään pääsen vaikuttamaan erityisesti hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtajana, PPSHP:n hallituksen jäsenenä ja POPsote hankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtajana sekä muiden hallintokuntien asioihin Kokoomuksen valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän (hyven edustajana) kautta.

Valtakunnan tason asioihin pääsen vaikuttamaan mm. Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen vpj:na sekä Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä.

Luottamukselliset ja suorat yhteydet niin Kokoomuksen puoluejohtoon ja ryhmäjohtoon kuin sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin viranhaltijajohtoon sekä muiden poliittisten ryhmien jäseniin takaavat sen, että tieto kulkee joka suuntaan ja saan vaikutettua asioihin jo ennen varsinaista päätöksentekohetkeä.

Asioita, joihin olen päässyt osaltani vaikuttamaan on lukemattomia. Tässä joitakin poimintoja onnistuneesta vaikuttamistyöstä sekä kokemistani pettymyksistä.

Onnistumisia:
– Maankäytön uudistaminen yhteistyössä edellisellä kaudella (Kokoomus, Keskusta, PS) (ks. kirjoitukseni Kalevassa)

– Jokirannan homekoulun tilalle uusi Kiiminkipuiston koulu lukion ja urheilualueen yhteyteen. (ks. kirjoitukseni Kalevassa 19.8.2017, 4.11.2017 ja 22.1.2018)

– Esityksestäni kaupunkiin laadittiin lapsivaikutusten arvioinnin toimintamalli

– Esityksestäni veteraanien kuntoutusrahoihin merkittävät korotukset

– Seniorineuvolan pilotointi (koronan takia lykkääntyi, mutta on etenemässä)

– Alakylän palaneen koulun korvaavan investoinnin suunnittelumäärärahat ja hankkeen nopeuttaminen. (ks. kirjoitukseni Kalevassa ja TA-esitykseni)

– lähikoulujen turvaaminen pienimmille eri puolilla Oulua

– Veroprosentin korotuksen puolittaminen 1,0 => 0,5%-yksikköön vuodelle 2021.

Pettymyksiä:
– Kaupungin talouden surkea tila

– Koulusihteerien siirto Monetraan (ks. kirjoitukseni)

– 30 km/h rajoitus myös pääkaduille kaupunkikeskuksessa ja muu autolla liikkumisen hankaloituminen. Toivottavasti aloitteeni parantaa tilannetta. (ks. aloitteeni)

– Yksityisteiden aurausten yhteiskilpailutuksen kaatuminen (ks. aloitteeni)

– Veroprosentin korotus 20,5%:iin vuodelle 2021

Onko sinulla mielessäsi jokin asia, joka vaatisi aktiivista toimintaa? Kuulen mielelläni ajatuksiasi, joten otapa rohkesti yhteyttä!