Kategoriat
Ajankohtaista

Ryhmäpuheenvuoro Pohde talousarviosta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa 19.12.2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Meillä on takana todella työntäyteinen vuosi hyvinvointialueen valmistelussa. On ollut ilo seurata sitä innostusta ja paloa, millä meidän viranhaltijamme ovat tehneet työtä sen eteen, että Pohde olisi kaikin puolin iskussa ja valmiina palvelemaan Pohjois-Pohjanmaan asukkaita heti vuoden 2023 alusta alkaen. Lämpimät kiitokset teille jokaiselle työstänne ja ponnisteluistanne yhteiseksi hyväksi! Kiitokset anasitsevat myös poliittiset päättäjät. Myös teidän sitoutumisenne pohteen päätöksenteossa on ollut esimerkillistä.

Kohtuuttoman kovasta kiireestä ja asioiden paljoudesta huolimatta olemme yhdessä suoriutuneet valmistelusta varsin hyvin. Saimme hyvinvointialueista ensimmäisenä valmisteltua ja hyväksyttyä muun muassa hyvinvointialueen strategian ja sote-järjestämissuunnitelman. Ja mikä parasta; kumpikaan asiakirja ei ollut hutaisemalla tehty, vaan molemmat hyväksyttiin laadukkaan ja hyvän valmistelun sekä perusteellisen poliittisen keskustelun ja harkinnan tuloksena. Ne antavat erinomaisen pohjan talousarvion laatimiselle.

Nyt meillä on käsittelyssä hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma seuraaville vuosille. Myös tämän valmistelussa on ollut ihan riittävästi paineita muun muassa aikataulun, talouden ja toimintojen yhtenäistämisen kanssa. Olosuhteet huomoiden valmistelu on edelleen ollut hyvää. Toki valtuutettujen näkökulmasta, on pakko todeta, että olo on vähän sellainen, että olemme ostamassa sikaa säkissä. Tällä aikataululla emme millään ole kyenneet perhetymään koko asiakirjaan riittävästi ja käymään tarpeenmukaista kehittävää keskustelua. Nyt on kuitenkin kyettävä päättämään, jotta hommat toimivat 1.1.2023 alkaen.

Herra puheenjohtaja, Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on yleisesti ottaen tyytyväinen valmisteltuun talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Mielellämme olisimme toki nähneet heti ensimmäisestä vuodesta alkaen myös talouden näkökulmasta tasapainoisen esityksen. Ymmärrämme kuitenkin, että valtiovallan antamilla pelimerkeillä se on käytännössä mahdotonta. Jo nyt esitettyyn talousarvioon pääseminen edellyttää kaikilta ennakkoluulotonta ajattelua ja toiminnan kehittämistä, hyvää johtamista ja tarvittaessa nopeaa reagointikykyä muutostarpeisiin.

Ryhmämme on nostanut kaikissa valmistelun vaiheissa erityisinä teemoina pohjois-pohjalaisen ihmisen näkökulman ja monituottajuuden. Emme tee poikkeusta nytkään. Mielestämme hyvinvointialueen tärkein tehtävä on turvata asukkaillemme laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalvelut oikea-aikaisesti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Palveluita tulee tarkastella ja kehittää asiakkaan palvelun ja palveluprosessin näkökulmasta, ei niinkään organisaation tai yksittäisen toimenpiteen kehittämisen näkökulmasta. Tähän liittyy keskeisesti myös ihmisen itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus.

Valinnanvapautta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa merkittävästi hyödyntämällä ennakkoluulottomasti monituottajuutta. Valitettavsti välillä tuntuu siltä, että jotkut kokevat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat jollakin tavalla pelottavana ja jopa uhkana hyvinvointialueen toiminnalle ja omalle tuotannolle. Me uskomme, että parhaaseen tulokseen asukkaiden ja talouden näkökulmasta päästään joustavalla markkinoiden hyödyntämisellä ja hyvällä yhteistyöllä kaikkien toimijoiden kanssa. Näin saamme rahat parhaiten riittämään ja sopiva kilpailu kirittää kehittämään toimintaa.

On tärkeää, että monipuolinen yhteistyö alueen yrittäjien kanssa jatkuu ja hankinnoissa pyrimme huomioimaan kaikenkokoiset ja aivan erityisesti paikalliset sekä alueelliset toimijat. Näissä asioissa aina suuri ei ole kaunista, vaan hankinnat täytyy suunnitella siten, että myös mikro- ja pienyrittäjät voivat kilpailla tasavertaisesti ja selviävät kilpailutuksiin liittyvästä byrokratiasta.

Kokoomuksen ryhmä lähtee siitä, että monituottajuutta tulee kehittää edelleen ja painopistettä kannattaa siirtää erityisesti palveluseteleihin ja jatkossa ainakin vammaisten sekä ikäihmisten osalta myös henkilökohtaiseen budjetointiin. Näiden avulla myös nämä edellämainitut pienimmät toimijat pääsevät mukaan ja ennenkaikkea ihmiset pääsevät itse vaikuttamaan tarvitsemiinsa palveluihin.

Arvoisa puheejohtaja, meidän on myös pakko tunnustaa se tosiasia, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointipalvelut eivät ole kaikilta osin lain vaatimalla tasolla. Meillä on monissa eri palveluissa todella pitkiä ja lainvastaisia jonoja. Näin ei voi jatkua, vaan jonojen purkamiseksi on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Siksi esitämme talousarviokirjan sivulle 77 kolmanneksi viimeisen kappaleen loppuun seuraavaa lisäystä: ”Lisäksi palveluseteliä hyödynnetään palveluissa, joissa kohtuullinen tai lakisääteinen saatavuus ei muuten toteudu.

Lisäksi esitämme sivun 77 viimeisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: ”Palvelusetelitoiminnan laajentamista ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointia vammaisten henkilöiden palveluissa on tarpeen selvittää.”

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi aluehallitus ansiokkaasti lisäsikin talousarviotekstiin lauseen: ”Käynnistetään suunnitelmallinen prosessi työvoiman saatavuuden varmistamiseksi”. Esitämme, että sama lause lisätään myös konsernipalveluiden keskeisten toimenpiteiden luetteloon sivulle 72 kohdaksi 13.

Edelleen sivulle 80 Perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS-psykiatrian keskeisten toimenpiteiden luetteloon esitämme strategian ja sote-järjestämissuunnitelman linjausten mukaisesti lisättäväksi kohta 12. ”Panostetaan perhehoidon vahvistamiseen lastensuojelussa”.

Ja samoin ikäihmisten palveluihin sivulle 86 kohdaksi 11. ”Panostetaan omaishoidon ja perhehoidon vahvistamiseen”.

Ja viimeisenä lisäysesityksenä esitämme, että sivulle 93 OYS-sairaalapalvelut ja ensihoidon keskeisten toimenpiteiden kohdan 6. loppuun lisätään sanat: ”sekä potilashotellihankkeen käynnistäminen.” Tästähän sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut jo useaan kertaan, että se tulee toteuttaa yksityisenä hankkeena siten, että me kerromme tarpeemme ja yksityinen toimija huolehtii rakentamisen sekä hotellin operoinnin. Potilashotelli on täysin välttämätön, jotta tulevaisuuden sairaalan uudet toimintamallit sekä tuottavuustavoitteiden toteutuminen olisi mahdollista.

Arvoisat kuulijat, Kokoomuksen ryhmän puolesta kiitän kaikkia kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä sekä toivotan rauhaisaa ja virkistävää joulun aikaa sekä sitä ennen rakentavaa konsensushenkeä talousarvion käsittelyyn!

Kiitos!

Lisäksi valtuusto hyväksyi esityksestäni seuraavan toivomusaloitteen:
Valtuusto toivoo, että talousarvion käyttösuunnitelmassa kiinnitetään huomiota riittävään henkilöstön koulutukseen ja työnohjaukseen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Sote-järjestämissuunnitelma


Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuusto kokoontui 17.10.2022 päättämään mm. hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Se pohjautuu Pohde-strategiaan ja on keskeisin asiakirja, joka erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden määrittää hyvinvointialueen tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa sekä ohjaa talousarvion laadintaa.

Aluevaltuusto hyväksyi tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen valmisteleman järjestämissuunnitelman yli kahdeksan tunnin keskustelun ja äänestysten jälkeen. Pekan pitämä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro otti kantaa järjestämissuunnitelmaan ja sen valmisteluun seuraavasti:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Vaikka en halua isommin sotkeentua valtakunnan politiikkaan, on pakko aluksi todeta, että valtiovalta ei ole tehnyt työtämme helpoksi. Marinin hallituksen asettamat paineet sekä aikataulun että talouden suhteen ovat kohtuuttoman kovat. Tällä aikataululla emme voi valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa niin hyvin tiedolla johtaen ja eri näkökulmat huomioiden, kuin pitäisi. Hyvinvointialueen rahoituksessa on jätetty huomioimatta pakollisia kustannuksia yli sadan miljoonan euron edestä! Näillä pelimerkeillä on nyt kuitenkin edettävä.

Edellä mainitsemani olosuhteet huomioon ottaen valmistelu on ollut kiitettävää. Valmistelijat ovat itseään säästämättä tehneet parhaansa, jotta suunnitelman avulla kyettäisiin sovittamaan erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin yhteen. Olette myös herkällä korvalla kuulleet sekä poliittisia päättäjiä että lasuntojen antajia. Lämpimät kiitokset siitä teille kaikille!

Samoin haluan kiittää kaikkia suunnitelmaa kommentoineita ja lausunnon antaneita. Lausuntokierroksen palautteista saimme paljon tärkeitä näkökulmia ja huomioita, jotka eivät muuten olisi nousseet esiin. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida ottaa mukaan järjestämissuunnitelmaan, ne ovat kuitenkin osaltaan olleet vaikuttamassa lopputulokseen.

Kiitokset ansaitsevat myös kaikki järjestämissuunnitelman valmistelussa mukana olleet luottamushenkilöt niin tulevaisuuslautakunnassa kuin aluehallituksessakin. Teillä on ollut halu hakea yhteistyössä parhaat ratkaisut ilman turhaa politikointia. Toivottavasti kykenemme siihen myös täällä valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä nyt esitetty järjestämissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta samalla täytyy tiedostaa siihen sisältyvät riskit ja puutteet. Talouden ja toiminnan kannalta suurin riski lienee siinä, että miten kykenemme käytännössä toteuttamaan sovitut noin 30 miljoonan euron lisäpanostukset ennaltaehkäiseviin, keveämpiin ja uudenlaisiin palveluihin sekä uudet toimintamallit, joilla pyritään hillitsemään raskaampien palveluiden tarpeita. Jos emme onnistu tässä, asukkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita eikä suunnitelman mukaisia sopeutustoimia voida toteuttaa.

Erityishuomiota vaativat myös mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tilanne on tällä hetkellä kestämätön sekä avopalveluiden saatavuuden että psykiatristen osastojen kuormituksen osalta. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto on pahoin ylikuormittunut ja psykiatristen osastojen paikkamäärä ei ole THL.n suositusten mukaisella tasolla. Näiden osalta tilannetta on arvioitava ja tarvittaessa reagoitava nopeasti.

Monituottajuuden osalta olisimme halunneet sisällyttää järjestämissuunnitelmaan aidon monituottajuusohjeman. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan saatu. Nyt onkin tärkeää huolehtia, että olemassa olevat monituottajuuden muodot säilyvät ja laajennetaan koko hyvinvointialueen kattaviksi. Erityisesti palvelusetelien käyttöä tulee lisätä palvelujen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin osalta pilotointi täytyy käynnistää mahdollisimman pian. Muistammehan, että järjestöt ja yritykset eivät ole hyvinvointialueen kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä palvella asukkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti?

Kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja sen kehittämisen täytyy perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin, palveluprosesseja tulee tarkastella palvelun käyttäjän näkökulmasta ja ihmisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus palveluiden käytössä. Myös henkilöstö tarvitsee holhoamisen ja rajoittamisen sijaan vapautta toimia vaikuttavasti ja kehittäen toimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrämme, että kohtuuttomasta kiireestä johtuen, tarpeellisia vaikutusarvioita ei ole kyetty tekemään. Niitä ei kuitenkaan saa unohtaa, vaan työhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian. Niinpä kokoomuksen aluevaltuustoryhmä esittää toimenpidealoitteena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta tehdään vaikutusarviot asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, henkilöstöön, alueen talouteen ja elinvoimaan sekä alueen yrityksiin ja järjestöihin. Näiden pohjalta järjestämissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää.

Hyvät valtuutetut, jotta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta voi käynnistyä hallitusti ensi vuoden alusta ja alueen ammattilaiset pääsevät todenteolla tekemään työtä asukkaiden hyvinvoinnin puolesta, ryhmämme toivoo, että voisimme nyt hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman esitetyssä muodossa. Suunnitelmasta löytyy varmasti meille jokaiselle vaikeita ja kipeitäkin asioita, mutta kokonaisuutena se on tasapainoinen kompromissi. On parempi edetä hallitusti eikä viime hetkellä kilvan muutoksia esittäen ja äänestäen. Siksi toivon malttia ja konsensushenkeä meiltä kaikilta.
Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kuka on Pekka Simonen?

Pekan esittelykirjoitus, Sote Sanomat 29.12.2021

Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana.

Työuransa Pekka aloitti jo 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.

Armeija ja opinnot toivat Ouluun

Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi. 

Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla taas helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.

Koti nousi Kiimingin Alakylään

Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään.

Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1991 ja nuorimmainen vuonna 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vieraileva mummulassa viikottain.

Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asia saivat innostumaan ja jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita mm. opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Jo vuoden 2000-kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen ja pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.

Politiikkaa perheen ehdoilla

Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kieltäytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. 

Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.

Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa

Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa.

Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Suurimman osan ajasta hän on ollut myös ohjausryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valtakunnalliseen sote-nyrkkiin.

Kokoomustoiminnassa Pekka on ollut aktiivisesti mukana. Hän ehti olla useamman vuoden Kiimingin Kokoomus ry:n puheenjohtajana ja vuodesta 2018 alkaen Oulun Pohjoinen Kokoomus ry:n puheenjohtajana. Pekka on myös Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen ja edelliset vuodet piirin varapuheenjohtaja. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.

Vapaat kuluvat liikkuen

Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista.

Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka On aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.