Kategoriat
Ajankohtaista

Ryhmäpuheenvuoro Pohteen talousarviosta

Pekka Simonen 16.12.2024

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Pohde on jo taaperoiässä ja ensimmäinen aluevaalikausi kaartaa kohti loppuaan. Olemme päättämässä tämän valtuustokauden viimeistä talousarviota. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla aloitimme hyvinvointialueen valmistelutyöt hyvissä ajoin ja hyvällä yhteistyöllä, ensimmäiset vuodet eivät ole olleet helppoja toiminnan, talouden eikä päätöksenteon näkökulmasta.

Hyvinvointialuelainsäädäntö antoi meille riittämättömät resurssit ja liian kovan tavoitteen alkuvuosien alijäämien kattamiseen. Kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä saimme perintönä surkean ammattilaisten saatavuustilanteen sekä laittoman pitkät hoitojonot ja kaupan päälle kalliit, osin huonokuntoiset tilat. Tähän soppaan kun lisätään Suomen historian suurin organisaatiouudistus, niin on selvää, että kaikki asiat eivät ole menneet kivuttomasti.

Pohteen upeat ammattilaiset ja viranhaltijajohto ovat poliittisessa ohjauksessa onnistuneet tekemään lähes mahdottomasta totta. Olemme kyenneet uudistamaan ja tehostamaan organisaatiota sekä toimintatapoja. Olemme myös saaneet käännettyä painopistettä raskaimmista ja kalliista palveluista keveämpiin.

Talouden suunta on vihdoin kääntymässä oikeaan suuntaan. Tämän vuoden alijäämä on jäämässä reilusti aiempia arvioita pienemmäksi ja nyt olemme hyväksymässä ylijäämäistä talousarviota! Valtakunnallisessa vertailussa olemme ihan kärkijoukoissa.

Myös ammattilaisten saatavuus sekä Pohteen arvostus työnantajana on paranemaan päin. Valitettavasti hoitojonot ovat edelleen kestämättömän suuret ja monelta osin lain vastaiset.

Hyvät kuulijat! Meidän on paneuduttava tosissaan palvelujen saatavuuden parantamiseen. Talousarvioesitykseen lisätty raha jonojen purkuun on kannatettava. Lisäksi haluamme korostaa, että jonojen purkuun ja palvelujen saatavuuden parantamiseen on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, vaikkeivat ne olisi mukavia ja helppoja. Nämä jonot on vaan purettava!

Nostan taas esiin palvelusetelit sekä yhteistyön yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelusetelit voidaan määritellä Pohteen ja setelin käyttäjän kannalta fiksusti. Usein niiden avulla saadaan palvelut tuotettua hyvin kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Lisäksi palvelusetelit lisäävät kansalaisen valinnanvapautta.

Vaikka esimerkiksi lastensuojelussa ostopalveluiden hinnat ovat epäterveestä markkinatilanteesta johtuen karanneet mahdottomuuksiin, yleensä terveellä monituottajuudella päästään parhaisiin tuloksiin. Pohteen täytyy toki olla yhteistyössä isäntä eikä renki, mutta kategorinen ostopalvelujen demonisointi on vaarallista. Meidän tulee ohjata ja kannustaa toimijoita kestävään ja vastuulliseen yhteistyöhön Pohteen kanssa. Edelleen peräänkuulutan myös aidosti vertailtavissa olevia tehokkuus- ja vaikuttavuuslaskelmia. Tällöin voimme tehdä päätöksiä faktoihin eikä mutuun tai ideologiaan perustuen. 

Tässä yhteydessä täytyy mainita myös erinomainen onnistuminen tulevaisuuden sairaala -hankkeen toteutuksessa. Ensimmäiset vaiheet valmistuivat komeasti etuajassa ja rahaa säästyi kymmeniä miljoonia euroja. Myös muutto ja toiminnan käynnistyminen on onnistunut huomattavasti odotettua paremmin. Lämpimät kiitokset tästä kaikille toimijoille!

Arvoisa puheenjohtaja, lainsäätäjän ratkaisut Pohjois-Pohjanmaan eteläiselle alueelle ovat kylmää kyytiä. On selvää, että tehostamista ja erikoistason palveluiden keskittämistä ja työnjakoa tarvitaan, mutta emme halua romuttaa minkään alueen palveluita eivätkä etäisyydet palveluihin saa olla kohtuuttoman pitkiä. Haluamme säilyttää perusterveydenhuollon päivystyksen Oulaskankaalla.

Kaikki voitavamme eduskunnan päätöksentekoon on yritetty, mutta nyt on edettävä lain sallimissa puitteissa. Meidän on pikaisesti kyettävä uudistamaan Oulaskankaan palveluvalikoimaa niin, että voimme taata mahdollisimman hyvin alueen palvelut ja turvata ammattilaisillemme mielekkäät ja motivoivat työpaikat. Siksi kannatamme myös keskustan ryhmän esittämää toimenpidealoitetta asiasta.

Hyvät kuulijat, vuosi sitten ryhmämme nosti esiin hyvän johtamisen kuin myös Pohteen organisaatio- ja johtamismallin. Lähijohtamisessa tulee olla selkeät vastuut, riittävä tieto, taito ja resurssit. Jokaisella ammattilaisella tulee olla esihenkilö, jolla on aikaa kohdata, ohjata ja kannustaa. Hyvä ja vaikuttava tulos ei synny kieltojen ja käskyjen kautta, vaan mahdollistavalla ja kannustavalla johtamisella. Yritetään välttää turhaa byrokratiaa ja mahdollistetaan erilaisten innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen levittäminen koko Pohteen alueelle.

Pohteen organisaatiomallia on kuluvan vuoden aikana virtaviivaistettu useammalla toimialueella. Toivomme että organisaation tarkastelu ja kehittäminen jatkuu tulevana vuonna. OYS-sairaalapalvelut ja ensihoito tulee organisoida niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin tulevaan palvelutarpeeseen ja hyödyntää uuden sairaalan tuottavuuspotentiaalin.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puolesta kiitän kaikkia Pohteen ammattilaisia ja päättäjiä kuluneesta vuodesta sekä toivotan rauhallista ja rentouttavaa joulunaikaa sekä menestystä vuodelle 2025.

Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Hyvinvointialueuudistusta tulee arvioida tosiasioiden pohjalta

Pohteen luottamushenkilöiden yhteinen kannanotto 29.8.2024

Me Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat hämmästelemme julkista keskustelua hyvinvointialueuudistuksen epäonnistumisesta, hallinnon paisumisesta, johdon ja luottamushenkilöiden palkoista sekä kustannusten karkaamisesta.

Hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ja rahoitus eivät vastaa toisiaan

Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.

Hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.

Rahoituksen perusperiaate ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntien ja kaupunkien sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso oli vuonna 2022 70 miljoonaa euroa. Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia.

Edellä mainittujen olosuhdetekijöiden lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.

Nämä käytännön esimerkit kuvastavat syitä hyvinvointialueiden alijäämään toiminnan ensimmäisinä vuosina. Syyt eivät ole hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa. Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.

Hallinnon ja päätöksenteon kustannukset eivät ole kasvaneet aikaisempaan verrattuna

Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalla oli 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Näissä organisaatioissa oli asianmukainen demokratiaan kuuluva päätöksentekorakenne. Uudistuksessa kaikkien näiden 21 organisaation luottamuselimet korvautuivat yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella. Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet.

Julkisuudessa keskustellaan myös yleisestä hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta. Pohteella on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja määrätietoisesti kevennetty hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyiden myötä yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran.

Pohteen henkilöstömenot ovat vuosittain noin yksi miljardia euroa. Johtajien palkkojen osuus tästä summasta on noin yksi prosentti. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna. Yksittäisten johtajien kokonaispalkat ovat luonnollisesti nousseet aiempiin organisaatioihin verrattuna, kun tehtävien vaativuus, toimintakentän laajuus, johdettavien määrä ja budjettivastuu ovat kasvaneet merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen viranhaltijoilla ei ole palkan lisäksi luontaisetuja puhelinetua lukuun ottamatta, eikä virkahenkilöille makseta Pohteen toimielinten kokouksista kokouspalkkioita.

Peräänkuulutamme julkisessa keskustelussa oikeisiin faktoihin perustuvaa arvokeskustelua ja argumentointia. Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa. Taloudelliset vaikutukset voimistuvat edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti. Myöskään väitteet luottamushenkilöhallinnon tai virkajohdon määrän paisumisesta eivät ainakaan Pohteen osalta ole totta.

Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa

Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, joiden mukaan uudistuksessa olisi keskitytty vain hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu ihmisten tarvitsemat palvelut. Pohde on kuitenkin alusta asti lähtenyt uudistamaan palvelujärjestelmää. Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kotiin annettaviin palveluihin on panostettu. Digitaalinen sote-keskus palvelee jo lähes kaikkia alueemme asukkaita. Myös vaikeita, palveluverkkoon liittyviä päätöksiä on pystytty tekemään. Hyvinvointialueiden alkutaival ei ole ollut ongelmaton, mutta virheistä on opittu.

Pohde haluaa osaltaan turvata alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhteiskunnan talouden kantokyvyn mukaisella tavalla. Tämänhetkinen julkinen keskustelu ei edesauta tavoitteen saavuttamista. Sekä uudistusta että hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa saa luonnollisesti arvioida ja kritisoida, mutta arvioinnin olisi hyvä perustua tosiasioihin eikä mielikuviin.

Hyvinvointialueuudistus toteutettiin, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa vaikeuksissa palvelutarpeen kasvaessa ja käytettävissä olevan työvoiman vähentyessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden muutosten toteuttaminen vie aikaa. Siksi myös uudistuksen onnistumista on ennenaikaista arvioida.

Haluamme kiittää Pohteen henkilöstöä, joka tekee erinomaista työtä jatkuvan paineen alla ja ansaitsee tosiasioihin perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tapani Tölli, aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Paavo Koho, aluehallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
Esa Aalto, aluehallituksen jäsen (vihr.)
Hemmo Heiskanen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Matti Honkala, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anne Huotari, aluehallituksen jäsen (vas.)
Liisa Kylmänen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Maarit Matinolli, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anu Mattila, aluehallituksen jäsen (ps.)
Eija-Riitta Niinikoski, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Anneli Näppä, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Pirjo Sirviö, aluehallituksen jäsen (sd.)
Matti Soronen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Osmo Tervonen, aluehallituksen jäsen, Oulun yliopiston edustaja
Kai Pajala, aluevaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
Pekka Simonen, aluevaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)
Anu Plaketti, aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (ps.)
Olli Kohonen, aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)
Sanna Laine, yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Pirkko Mattila, turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)
Antti Ollikainen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)

Kategoriat
Ajankohtaista

Sote-järjestämissuunnitelma


Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuusto kokoontui 17.10.2022 päättämään mm. hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta. Se pohjautuu Pohde-strategiaan ja on keskeisin asiakirja, joka erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit huomioiden määrittää hyvinvointialueen tavoitteita, toimintatapoja ja palveluverkostoa sekä ohjaa talousarvion laadintaa.

Aluevaltuusto hyväksyi tulevaisuuslautakunnan ja aluehallituksen valmisteleman järjestämissuunnitelman yli kahdeksan tunnin keskustelun ja äänestysten jälkeen. Pekan pitämä kokoomuksen aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro otti kantaa järjestämissuunnitelmaan ja sen valmisteluun seuraavasti:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!
Vaikka en halua isommin sotkeentua valtakunnan politiikkaan, on pakko aluksi todeta, että valtiovalta ei ole tehnyt työtämme helpoksi. Marinin hallituksen asettamat paineet sekä aikataulun että talouden suhteen ovat kohtuuttoman kovat. Tällä aikataululla emme voi valmistella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaa niin hyvin tiedolla johtaen ja eri näkökulmat huomioiden, kuin pitäisi. Hyvinvointialueen rahoituksessa on jätetty huomioimatta pakollisia kustannuksia yli sadan miljoonan euron edestä! Näillä pelimerkeillä on nyt kuitenkin edettävä.

Edellä mainitsemani olosuhteet huomioon ottaen valmistelu on ollut kiitettävää. Valmistelijat ovat itseään säästämättä tehneet parhaansa, jotta suunnitelman avulla kyettäisiin sovittamaan erilaiset palvelutarpeet ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin yhteen. Olette myös herkällä korvalla kuulleet sekä poliittisia päättäjiä että lasuntojen antajia. Lämpimät kiitokset siitä teille kaikille!

Samoin haluan kiittää kaikkia suunnitelmaa kommentoineita ja lausunnon antaneita. Lausuntokierroksen palautteista saimme paljon tärkeitä näkökulmia ja huomioita, jotka eivät muuten olisi nousseet esiin. Vaikka kaikkia näkemyksiä ei voida ottaa mukaan järjestämissuunnitelmaan, ne ovat kuitenkin osaltaan olleet vaikuttamassa lopputulokseen.

Kiitokset ansaitsevat myös kaikki järjestämissuunnitelman valmistelussa mukana olleet luottamushenkilöt niin tulevaisuuslautakunnassa kuin aluehallituksessakin. Teillä on ollut halu hakea yhteistyössä parhaat ratkaisut ilman turhaa politikointia. Toivottavasti kykenemme siihen myös täällä valtuustossa.

Arvoisa puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä nyt esitetty järjestämissuunnitelma voidaan hyväksyä, mutta samalla täytyy tiedostaa siihen sisältyvät riskit ja puutteet. Talouden ja toiminnan kannalta suurin riski lienee siinä, että miten kykenemme käytännössä toteuttamaan sovitut noin 30 miljoonan euron lisäpanostukset ennaltaehkäiseviin, keveämpiin ja uudenlaisiin palveluihin sekä uudet toimintamallit, joilla pyritään hillitsemään raskaampien palveluiden tarpeita. Jos emme onnistu tässä, asukkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluita eikä suunnitelman mukaisia sopeutustoimia voida toteuttaa.

Erityishuomiota vaativat myös mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tilanne on tällä hetkellä kestämätön sekä avopalveluiden saatavuuden että psykiatristen osastojen kuormituksen osalta. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osasto on pahoin ylikuormittunut ja psykiatristen osastojen paikkamäärä ei ole THL.n suositusten mukaisella tasolla. Näiden osalta tilannetta on arvioitava ja tarvittaessa reagoitava nopeasti.

Monituottajuuden osalta olisimme halunneet sisällyttää järjestämissuunnitelmaan aidon monituottajuusohjeman. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan saatu. Nyt onkin tärkeää huolehtia, että olemassa olevat monituottajuuden muodot säilyvät ja laajennetaan koko hyvinvointialueen kattaviksi. Erityisesti palvelusetelien käyttöä tulee lisätä palvelujen vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Myös henkilökohtaisen budjetoinnin osalta pilotointi täytyy käynnistää mahdollisimman pian. Muistammehan, että järjestöt ja yritykset eivät ole hyvinvointialueen kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita, joilla on yhteinen päämäärä palvella asukkaitamme mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja vaikuttavasti?

Kaiken hyvinvointialueen toiminnan ja sen kehittämisen täytyy perustua ihmisten todellisiin tarpeisiin, palveluprosesseja tulee tarkastella palvelun käyttäjän näkökulmasta ja ihmisille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus palveluiden käytössä. Myös henkilöstö tarvitsee holhoamisen ja rajoittamisen sijaan vapautta toimia vaikuttavasti ja kehittäen toimintaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrämme, että kohtuuttomasta kiireestä johtuen, tarpeellisia vaikutusarvioita ei ole kyetty tekemään. Niitä ei kuitenkaan saa unohtaa, vaan työhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian. Niinpä kokoomuksen aluevaltuustoryhmä esittää toimenpidealoitteena, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmasta tehdään vaikutusarviot asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, henkilöstöön, alueen talouteen ja elinvoimaan sekä alueen yrityksiin ja järjestöihin. Näiden pohjalta järjestämissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää.

Hyvät valtuutetut, jotta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta voi käynnistyä hallitusti ensi vuoden alusta ja alueen ammattilaiset pääsevät todenteolla tekemään työtä asukkaiden hyvinvoinnin puolesta, ryhmämme toivoo, että voisimme nyt hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman esitetyssä muodossa. Suunnitelmasta löytyy varmasti meille jokaiselle vaikeita ja kipeitäkin asioita, mutta kokonaisuutena se on tasapainoinen kompromissi. On parempi edetä hallitusti eikä viime hetkellä kilvan muutoksia esittäen ja äänestäen. Siksi toivon malttia ja konsensushenkeä meiltä kaikilta.
Kiitos!

Kategoriat
Ajankohtaista

Verojen korotukset eivät pelasta kaupungin taloutta

Kaleva 28.9.2021
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö hyökkäsi voimakkaasti Kokoomusta vastaan (Kaleva 24.9.), kun pari päivää aiemmin vetosin kirjoituksessani kuntapäättäjiin siitä, etteivät he sortuisi nyt hyvinvointipalveluiden alibudjetointiin ensi vuodelle, koska tämä vaikuttaa suoraan tulevan hyvinvointialueen rahoitukseen valtiolta.

Sirviön ja demareiden mielestä alibudjetointi ja kaupungin talouden ongelmat johtuvat liian matalasta kuntaverosta ja talouden ongelmat poistuvat, kun vuosittain nostetaan veroja lisää ja lisää.

Tosiasiassa ystäväni Pirjo varmasti pari vaalikautta ansiokkaasti hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimineena tietää varsin hyvin, että hyvinvointipalveluiden tietoinen alibudjetointi Oulussa on jatkunut vuosikausia vaihdellen noin kymmenestä miljoonasta yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Se on ollut kaupungin tapa toimia ja tavoitella näin maltillista kustannusten kasvua.

Olemme Pirjon ja muun lautakunnan sekä viranhaltijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä kyenneet uudistamaan hyvinvointipalvelujen toimintatapoja niin, että kumulatiivinen säästö aikaisempaan kehitykseen verrattuna on reilusti yli puoli miljardia euroa! Siitä huolimatta hyvinvointipalvelujen budjettia on leikattu vuosittain aina vielä viime metreillä kaupungin talousarvion käsittelyssä.

Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon.

Itse ajattelen, että liian suuri alibudjetointi kääntyy itseään vastaan ja voi aiheuttaa sen, että vastuulliset toimijat eivät jaksa enää edes yrittää pitäytyä budjetissa. Samalla se on johtanut osin myös järjettömiin pikasäästöihin, joiden laskua maksamme pitkään.

Mielestäni sekä verojen korotukset kohtuuttoman ylös että liiallinen hyvinvointipalvelujen alibudjetointi ja siitä seuraava ennaltaehkäisevien palvelujen leikkaaminen ovat molemmat yhtä lyhytnäköistä ”housuun pissaamista”.

Jo tällä hetkellä tavallinen keskituloinen oululainen perhe maksaa lähes 3000€ vuodessa enemmän veroja kuin vastaava perhe etelän kaupungeissa. Ja jo nyt Oulu on selkeästi muuttotappiokunta työikäisen väestön osalta. Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon. On siis täysin kestämätöntä haikailla vielä lisää veronkorotuksia!

Oulun kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä heikko, mutta sitä ei pidä heikentää entisestään verojen korotuksilla tai ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaamalla. Päinvastoin, tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa, elinvoimaa, hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa lisääviä päätöksiä ja toimintatapojen uudistamista. Toivotan tähän työhön tervetulleeksi kaikki kaupungin päättäjät puoluekannasta riippumatta.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän jäsen
Oulu

Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu