Kategoriat
Ajankohtaista

Hyvinvointialueuudistusta tulee arvioida tosiasioiden pohjalta

Pohteen luottamushenkilöiden yhteinen kannanotto 29.8.2024

Me Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat hämmästelemme julkista keskustelua hyvinvointialueuudistuksen epäonnistumisesta, hallinnon paisumisesta, johdon ja luottamushenkilöiden palkoista sekä kustannusten karkaamisesta.

Hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ja rahoitus eivät vastaa toisiaan

Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.

Hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.

Rahoituksen perusperiaate ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntien ja kaupunkien sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso oli vuonna 2022 70 miljoonaa euroa. Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia.

Edellä mainittujen olosuhdetekijöiden lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.

Nämä käytännön esimerkit kuvastavat syitä hyvinvointialueiden alijäämään toiminnan ensimmäisinä vuosina. Syyt eivät ole hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa. Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.

Hallinnon ja päätöksenteon kustannukset eivät ole kasvaneet aikaisempaan verrattuna

Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalla oli 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Näissä organisaatioissa oli asianmukainen demokratiaan kuuluva päätöksentekorakenne. Uudistuksessa kaikkien näiden 21 organisaation luottamuselimet korvautuivat yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella. Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet.

Julkisuudessa keskustellaan myös yleisestä hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta. Pohteella on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja määrätietoisesti kevennetty hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyiden myötä yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran.

Pohteen henkilöstömenot ovat vuosittain noin yksi miljardia euroa. Johtajien palkkojen osuus tästä summasta on noin yksi prosentti. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna. Yksittäisten johtajien kokonaispalkat ovat luonnollisesti nousseet aiempiin organisaatioihin verrattuna, kun tehtävien vaativuus, toimintakentän laajuus, johdettavien määrä ja budjettivastuu ovat kasvaneet merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen viranhaltijoilla ei ole palkan lisäksi luontaisetuja puhelinetua lukuun ottamatta, eikä virkahenkilöille makseta Pohteen toimielinten kokouksista kokouspalkkioita.

Peräänkuulutamme julkisessa keskustelussa oikeisiin faktoihin perustuvaa arvokeskustelua ja argumentointia. Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa. Taloudelliset vaikutukset voimistuvat edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti. Myöskään väitteet luottamushenkilöhallinnon tai virkajohdon määrän paisumisesta eivät ainakaan Pohteen osalta ole totta.

Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa

Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, joiden mukaan uudistuksessa olisi keskitytty vain hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu ihmisten tarvitsemat palvelut. Pohde on kuitenkin alusta asti lähtenyt uudistamaan palvelujärjestelmää. Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kotiin annettaviin palveluihin on panostettu. Digitaalinen sote-keskus palvelee jo lähes kaikkia alueemme asukkaita. Myös vaikeita, palveluverkkoon liittyviä päätöksiä on pystytty tekemään. Hyvinvointialueiden alkutaival ei ole ollut ongelmaton, mutta virheistä on opittu.

Pohde haluaa osaltaan turvata alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhteiskunnan talouden kantokyvyn mukaisella tavalla. Tämänhetkinen julkinen keskustelu ei edesauta tavoitteen saavuttamista. Sekä uudistusta että hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa saa luonnollisesti arvioida ja kritisoida, mutta arvioinnin olisi hyvä perustua tosiasioihin eikä mielikuviin.

Hyvinvointialueuudistus toteutettiin, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa vaikeuksissa palvelutarpeen kasvaessa ja käytettävissä olevan työvoiman vähentyessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden muutosten toteuttaminen vie aikaa. Siksi myös uudistuksen onnistumista on ennenaikaista arvioida.

Haluamme kiittää Pohteen henkilöstöä, joka tekee erinomaista työtä jatkuvan paineen alla ja ansaitsee tosiasioihin perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua.

Tapani Tölli, aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Paavo Koho, aluehallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
Esa Aalto, aluehallituksen jäsen (vihr.)
Hemmo Heiskanen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Matti Honkala, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anne Huotari, aluehallituksen jäsen (vas.)
Liisa Kylmänen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Maarit Matinolli, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anu Mattila, aluehallituksen jäsen (ps.)
Eija-Riitta Niinikoski, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Anneli Näppä, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Pirjo Sirviö, aluehallituksen jäsen (sd.)
Matti Soronen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Osmo Tervonen, aluehallituksen jäsen, Oulun yliopiston edustaja
Kai Pajala, aluevaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
Pekka Simonen, aluevaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)
Anu Plaketti, aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (ps.)
Olli Kohonen, aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)
Sanna Laine, yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Pirkko Mattila, turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)
Antti Ollikainen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)

Kategoriat
Ajankohtaista

Ter­veys­ve­ro on mah­dol­li­nen ja tar­peel­li­nen

Mielipidekirjoitus Kalevassa 9.2.2024

Kalevassa maanantaina 5.2.2024 pohjoisen kansanedustajilta kyseltiin keinoja valtion talouden tasapainottamiseksi. Iso osa kansanedustajista esitti kilvan erilaisia keinoja vaikeuttaa entisestään työn tekemistä, yrittäjyyttä ja ihmisten liikkumista! Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen ei lähtenyt tähän kilpalaulantaan mukaan, vaan esitti mm. sokeriveroa. 

Tästä terveys- eli sokeriverosta on toki puhuttu paljon, mutta sen käytännön toteutus on koettu hankalaksi. Myös elintarviketeollisuus on lobannut voimakkaasti sitä vastaan. Niinpä hallitus toisensa jälkeen on jättänyt asian selvittelyasteelle tai näperrellyt vain pienissä muutoksissa virvoitusjuomaveroon.

On totta, että aiemmin EU-lainsäädäntö tulkittiin esteeksi verolle, mutta nykyisellään terveysveroja on käytössä EU:n alueella ja niille on EU-komission hyväksyntä. Muiden haasteiden osalta ajattelen, että maamme poliitikot ja ministeriöiden virkamiehet ovat vuosien saatossa osoittaneet sellaista luovuutta erilaisten verojen laadinnassa esimerkiksi autoiluun liittyen, että en epäile hetkeäkään, etteikö terveysveron toteuttaminen onnistuisi, jos yhteinen tahto siihen löytyy.

Uskon, että yhteinen tahtokin terveysperusteiselle verolle löytyy. Viime eduskuntavaalien alla SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry teki kyselyn asiasta kaikille eduskuntapuolueille. Lähes kaikki puolueet kannattivat terveysveroa eikä yksikään puolue vastustanut. Myös selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa sokeriveroa. Tammikussa 2024 tutkimuslaitos Verian toteutti aiheesta tutkimuksen. Sen perusteella 60% suomalaisista kannattaa sokeriveroa ja vain noin 30% vastustaa. Sokeriveron kannatus oli sitä suurempaa mitä koulutetumpia vastaajat olivat.

Vaikka terveysveron säätäminen ei ole täysin ongelmatonta, on siihen mielestäni ryhdyttävä mahdollisimman pian. Sokerin liiallinen käyttö aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen lisäksi mittavat kustannukset yhteiskunnallemme. Sokeri ei ole haitallinen vain hampaille, vaan se on yksi merkittävimmistä tekijöistä ylipainoon ja lihavuuteen sekä diabeteksen puhkeamiseen. Lisäksi liiallinen sokerin käyttö on iso riski sydän- ja verisuonitaudeille, korkeaan verenpaineeseen, ihon ikääntymiseen ja akneen. Erityisesti sokerijuomien on todettu lisäävän merkittävästi myös syöpäriskiä.

Nyt kun valtiontalouden tilanne vaatii lisää tasapainottamistoimia, tulee terveysvero ottaa pikaisesti valmisteluun. Sillä on välittömiä positiivisia talousvaikutuksia veropohjan laajentumisen myötä. Huomattavasti isompi vaikutus tulee sitä kautta, että terveysvero laskee pidemmällä aikavälillä merkittävästi meidän sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Se ohjaa ihmisiä terveellisempään ravitsemukseen, parantaa ihmisten elämänlaatua sekä pienentää sosioekonomisia terveyseroja. Vaihtoehtona työnteon ja liikkumisen rokottamiselle terveysvero on siis erinomainen keino parantaa taloutta. 

Pekka Simonen
aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Kokoomus
Oulu  

Kategoriat
Ajankohtaista

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro Pohteen talousarviosta 2024

Pekka Simonen 18.12.2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat!

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi alkaa olla takana. Muutosten myllerryksestä ja paikoin jopa kaaoksesta huolimatta Pohteen ammattilaiset, johto mukaan lukien ovat kantaneet vastuunsa ja suoriutunueet tehtävistään hyvin. Vaikka talouden alijäämä on kova, olemme muihin hyvinvointialueisiin verrattuna varsin kohtuullisisssa asemissa. Kasvaviin palvelujen tarpeisiin on suurimmaksi osaksi kyetty vastaamaan.

Kuten edellisessä kokouksessa taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman käsittelyn yhteydessä totesimme, meidän strategia ja sote-järjestämissuunnitelma sekä pelastustoimen palvelutasopäätös ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Talouden paineesta ja ammattilaisten saatavuuden ongelmista huolimatta olemme kyenneet jo reivaamaan painopistettä raskaimmista ja kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin ja keveämpiin palveluihin. Tästä esimerkkinä mainittakoon se, että OYS sairaalapalvelut ja ensihoito on ainoa tulosalue, jossa rahaa on käytetään vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvio jatkaa aika hyvin näitä edellä mainittujen strategisten asiakirjojen linjauksia. Toki on selvää, että talouden ahdinko vaikeuttaa merkittävästi riittävän hyvin saatavien ja saavutettavien sekä laadukkaiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuus eivät ole eivät ole haluamallamme tasolla. Siksi kannatamme ryhmien kesken yhteisesti sovittua toimenpidealoitetta, jolla pyrimme kohdentamaan niukkoja resursseja käyttösuunnitelmavaiheessa niin, että pystyisimme turvaamaan kohtuuliset ja lain mukaiset palvelut kaikille niitä tarvitseville.

Talousvaikeuksien ohella toinen iso haaste meillä on ammattilaisten saatavuus. Siihen ei ole mitään hokkuspokkus-ratkaisua, vaan tarvitsemme määrätietoisia ja monipuolisia toimia. Tarvitsemme panostuksia mm. hyvään henkilöstöpolitiikkaan, koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Myös toimintatapoja täytyy edelleen uudistaa ja palvelujen painopistettä tulee siirtää lisää keveisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ihmisiä täytyy myös kannustaa terveeseen vastuunottoon omasta sekä läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä.

Hyvät kuulijat, ryhmämme haluaa kiinnittää erityisesti huomiota hyvään johtamiseen. Lähijohtamisessa tulee olla selkeät vastuut, riittävä tieto, taito ja resurssit. Jokaisella ammattilaisella tulee olla esihenkilö, jolla on aikaa kohdata, ohjata ja kannustaa. Hyvä ja vaikuttava tulos ei synny kieltojen ja käskyjen kautta, vaan mahdollistavalla ja kannustavalla johtamisella.

On selvää, että Pohteen alueella täytyy kehittää ja yhtenäistää toimintamalleja. Se ei kuitenkaan saa johtaa liialliseen ylhäältä johtamiseen ja saneluun eikä lisääntyvään byrokratiaan. Myös eri puolilla hyvinvointialuetta opittujen hyvien käytäntöjen löytäminen ja levittäminen on tärkeää.

Tässä yhteydessä on hyvä muutamalla sanalla kiinnittää huomiota jälleen myös monituottajuuteen. Kun talouden resurssit ovat tiukat, meidän on tulevan vuoden aikana kyettävä tekemään uskottavat kustannus- ja vaikuttavuuslaskelmat erilaisista palvelujen tuotantomuodoista kaikissa eri palveluissa. Veikkaan, että monissa palveluissa palvelusetelit ja myös ostopalvelut järjestöiltä ja yrityksiltä osoittautuvat tehokkaiksi sekä palvelun laatua ja saatavuutta parantaviksi ratkaisuiksi.

Viimeisenä asian nostan esiin meidän organisaatio- ja johtamismallin. Tulevan vuoden aikana meidän on hyvä tarkastella ennakkoluulottomasti asiaa erityisesti asiakkaan palveluprosessien näkökulmasta. Miten parannamme integraatiota ja vähennämme ns. siiloutumista eri toimi- ja vastuualueiden kesken? Myös poliittisen johtamisen roolia tulee tarkastella niin, että työmäärät ja vastuut jakaantuvat eri toimielinten kesken kohtuullisesti.

Arvoisa puheenjohtaja, kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puolesta kiitän kaikkia Pohteen ammattilaisia ja päättäjiä kuluneesta vuodesta sekä toivotan rauhaisaa joulunaikaa ja menestystä tulevalle vuodelle.

Kiitos!