Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.