Kategoriat
Ajankohtaista

Verojen korotukset eivät pelasta kaupungin taloutta

Kaleva 28.9.2021
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö hyökkäsi voimakkaasti Kokoomusta vastaan (Kaleva 24.9.), kun pari päivää aiemmin vetosin kirjoituksessani kuntapäättäjiin siitä, etteivät he sortuisi nyt hyvinvointipalveluiden alibudjetointiin ensi vuodelle, koska tämä vaikuttaa suoraan tulevan hyvinvointialueen rahoitukseen valtiolta.

Sirviön ja demareiden mielestä alibudjetointi ja kaupungin talouden ongelmat johtuvat liian matalasta kuntaverosta ja talouden ongelmat poistuvat, kun vuosittain nostetaan veroja lisää ja lisää.

Tosiasiassa ystäväni Pirjo varmasti pari vaalikautta ansiokkaasti hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimineena tietää varsin hyvin, että hyvinvointipalveluiden tietoinen alibudjetointi Oulussa on jatkunut vuosikausia vaihdellen noin kymmenestä miljoonasta yli 20 miljoonaan euroon vuodessa. Se on ollut kaupungin tapa toimia ja tavoitella näin maltillista kustannusten kasvua.

Olemme Pirjon ja muun lautakunnan sekä viranhaltijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä kyenneet uudistamaan hyvinvointipalvelujen toimintatapoja niin, että kumulatiivinen säästö aikaisempaan kehitykseen verrattuna on reilusti yli puoli miljardia euroa! Siitä huolimatta hyvinvointipalvelujen budjettia on leikattu vuosittain aina vielä viime metreillä kaupungin talousarvion käsittelyssä.

Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon.

Itse ajattelen, että liian suuri alibudjetointi kääntyy itseään vastaan ja voi aiheuttaa sen, että vastuulliset toimijat eivät jaksa enää edes yrittää pitäytyä budjetissa. Samalla se on johtanut osin myös järjettömiin pikasäästöihin, joiden laskua maksamme pitkään.

Mielestäni sekä verojen korotukset kohtuuttoman ylös että liiallinen hyvinvointipalvelujen alibudjetointi ja siitä seuraava ennaltaehkäisevien palvelujen leikkaaminen ovat molemmat yhtä lyhytnäköistä ”housuun pissaamista”.

Jo tällä hetkellä tavallinen keskituloinen oululainen perhe maksaa lähes 3000€ vuodessa enemmän veroja kuin vastaava perhe etelän kaupungeissa. Ja jo nyt Oulu on selkeästi muuttotappiokunta työikäisen väestön osalta. Veronkorotukset heikentäisivät entisestään kaupungin vetovoimaa, vähentäisivät työnteon kannustavuutta ja veisivät kaupungin talouden entistä syvemmälle suohon. On siis täysin kestämätöntä haikailla vielä lisää veronkorotuksia!

Oulun kaupungin taloustilanne on tällä hetkellä heikko, mutta sitä ei pidä heikentää entisestään verojen korotuksilla tai ennaltaehkäisevistä palveluista leikkaamalla. Päinvastoin, tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa, elinvoimaa, hyvinvointia ja kaupungin vetovoimaa lisääviä päätöksiä ja toimintatapojen uudistamista. Toivotan tähän työhön tervetulleeksi kaikki kaupungin päättäjät puoluekannasta riippumatta.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote ohjausryhmän jäsen
Oulu

Kategoriat
Ajankohtaista

Soten alibudjetointi kunnissa sattuu nyt omaan nilkkaan

Kaleva 22.9.2021
Olen kuntapäättäjänä aina ollut ja olen edelleen vastuullisen ja tiukan taloudenpidon ystävä. Monissa kunnissa yksi keino kustannusten kasvun hillintään on ollut perinteisesti tietoinen alibudjetointi talousarviossa. Nyt on kuitenkin hyvä huomata, että mahdollinen alibudjetointi kunnissa johtaa tulevan hyvinvointialueen rahoituksen merkittävään leikkaamiseen.

On oikein, että verorahoja käytetään vastuullisesti ja talousarviot laaditaan kunnianhimoisiksi. Tiettyyn rajaan asti myös alibudjetointi eli menokehysten leikkaaminen arvioituun todelliseen tarpeeseen verrattuna voi ohjata ja kannustaa tehokkaaseen toimintaan ja verorahojen järkevään käyttöön. Käytännössä toki sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse välttämättömistä ja lakisääteisistä palveluista, joten hyvinvointipalveluissa rahaa käytetään viime kädessä tarpeen mukaan ja budjetit paukkuvat yli vuodesta toiseen.

Kesällä eduskunnan hyväksymä laki tulevien hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtee siitä, että puolet alueiden rahoituksesta tulee valtiolta vuoden 2021 kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuneista kustannuksista ja puolet vuoden 2022 talousarvion perusteella. Eli jokainen ensivuoden talousarvion alibudjetoitu miljoona euroa aiheuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen puolen miljoonan euron vajeen.

Esimerkiksi Oulussa hyvinvointipalvelujen talousarviota on leikattu vuosittain vielä siitä, minkä lautakunta on talousarvioesitykseensä valmistellut huomioiden kaupungihallitukset antamat raamit. Se on johtanut siihen, että sote-menot ovat ylittäneet talousarvion vähintään 10 – 20 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt saamieni tietojen mukaan hyvinvointilautakunnan tiukkaa ja vastuullista talousarviota ollaan leikkaamassa jopa 26 miljoonaa euroa! 

”Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen.”

Tämän lisäksi kaupungin konsernipalvelujen ohjeistuksen mukaisesti talousarviosta puuttuvat kokonaan koronasta aiheutuvat kustannukset, koronasta johtuvan hoitovelan purkamisesta aiheutuvat kustannukset sekä tulevan vuoden palkankorotusten vaikutukset. Kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluiden talousarvion alibudjetointi olisi siis useita kymmeniä miljoonia euroja! Se vie tulevalta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta mahdollisuudet tarjota asianmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita oululaisille ja muille hyvinvoitialueen asukkaille. 

Toivottavasti nyt jokainen kunnan/ kaupunginjohtaja, kuntayhtymän johtaja sekä kuntapäättäjä ottaa asian vakavasti ja huomioi tämän poikkeuksellisen tilanteen. Vaikka muuten haluaisitte harrastaa alibudjetointia, kantakaa nyt vastuuta Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien asukkaiden tulevaisuuden palveluista ja tehkää vastuullinen ja realistinen hyvinvointipalveluiden talousarvio! Muistattehan myös sen, että hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta kuntalain mukaan kuntien ykköstehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia? Riittävä panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden saatavuuteen on hyvinvointiteko.

Pekka Simonen, Kokoomus
Hyvinvointilautakunnan jäsen
PPSHP:n hallituksen jäsen
POPsote-ohjausryhmän jäsen
Oulu