Pohteen luottamushenkilöiden yhteinen kannanotto 29.8.2024
Me Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston sekä lautakuntien puheenjohtajat hämmästelemme julkista keskustelua hyvinvointialueuudistuksen epäonnistumisesta, hallinnon paisumisesta, johdon ja luottamushenkilöiden palkoista sekä kustannusten karkaamisesta.
Hyvinvointialueille siirtyneet kustannukset ja rahoitus eivät vastaa toisiaan
Kun kuntapohjaisesta mallista siirryttiin hyvinvointialuemalliin, siirtyvien kustannusten ja rahoituksen oli tarkoitus vastata toisiaan. Kustannuksia on kuitenkin siirtynyt enemmän kuin rahoitusta. Tämä on merkittävin syy hyvinvointialueiden alijäämäisyyteen toiminnan ensimmäisinä vuosina.
Hyvinvointialueindeksi ei ottanut huomioon poikkeuksellisen korkeaa alan työehtosopimusta, palkkaratkaisua eikä inflaatiota, jonka hillitsemiseksi myös korkotaso nousi nopeasti aikaisemmasta.
Rahoituksen perusperiaate ei huomioinut myöskään esimerkiksi valtioneuvoston asetusta siirtymäkauden vuokratasosta kunnilta ja kaupungeilta vuokrattavista kiinteistöistä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kuntien ja kaupunkien sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen vuokrataso oli vuonna 2022 70 miljoonaa euroa. Asetuksella säädettynä vuokrataso nousi vuonna 2023 sataan miljoonaan euroon eli 42 prosenttia.
Edellä mainittujen olosuhdetekijöiden lisäksi koronapandemia sekä vuoden 2022 työtaistelut jättivät jälkeensä hoito- ja palveluvelkaa, jota rahoituslaki ei tunnista.
Nämä käytännön esimerkit kuvastavat syitä hyvinvointialueiden alijäämään toiminnan ensimmäisinä vuosina. Syyt eivät ole hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuvia eivätkä hyvinvointialueiden päätösvallassa. Kuntien vuokrasopimuksista aiheutunutta vuokramenojen kasvua lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueiden alijäämien syyt olisivat toteutuneet myös aikaisemmassa, kuntapohjaisessa järjestelmässä. Ne olisivat johtaneet kunnat suuriin talousongelmiin.
Hallinnon ja päätöksenteon kustannukset eivät ole kasvaneet aikaisempaan verrattuna
Vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalla oli 19 järjestämisvastuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Näissä organisaatioissa oli asianmukainen demokratiaan kuuluva päätöksentekorakenne. Uudistuksessa kaikkien näiden 21 organisaation luottamuselimet korvautuivat yhdellä hyvinvointialueella ja sen luottamuselinrakenteella. Luottamushenkilöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. On harhaanjohtavaa väittää, että päätöksentekoon liittyvät kustannukset olisivat kasvaneet.
Julkisuudessa keskustellaan myös yleisestä hallinnon paisumisesta sekä hyvinvointialueiden virkajohdon palkkatasosta. Pohteella on siirtymävaiheessa uudistettu johtamisjärjestelmää ja määrätietoisesti kevennetty hallintoa. Johtaja-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviä on vähennetty yhteistoimintamenettelyiden myötä yhteensä noin 175 henkilötyövuoden verran.
Pohteen henkilöstömenot ovat vuosittain noin yksi miljardia euroa. Johtajien palkkojen osuus tästä summasta on noin yksi prosentti. Johdon palkkojen osuus ei ole kasvanut edeltäviin organisaatioihin verrattuna. Yksittäisten johtajien kokonaispalkat ovat luonnollisesti nousseet aiempiin organisaatioihin verrattuna, kun tehtävien vaativuus, toimintakentän laajuus, johdettavien määrä ja budjettivastuu ovat kasvaneet merkittävästi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen viranhaltijoilla ei ole palkan lisäksi luontaisetuja puhelinetua lukuun ottamatta, eikä virkahenkilöille makseta Pohteen toimielinten kokouksista kokouspalkkioita.
Peräänkuulutamme julkisessa keskustelussa oikeisiin faktoihin perustuvaa arvokeskustelua ja argumentointia. Väitteet siitä, että hyvinvointialueuudistus itsessään olisi kustannusten karkaamisen taustalla, eivät pidä paikkaansa. Pohde on onnistunut taittamaan kustannusten kasvua tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmillaan noin 75–85 miljoonaa euroa. Taloudelliset vaikutukset voimistuvat edelleen tulevina vuosina, kun toimenpiteet alkavat näkyä kustannuskehityksessä täysimääräisesti. Myöskään väitteet luottamushenkilöhallinnon tai virkajohdon määrän paisumisesta eivät ainakaan Pohteen osalta ole totta.
Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa
Julkisuudessa on esitetty myös väitteitä, joiden mukaan uudistuksessa olisi keskitytty vain hallinnollisiin rakenteisiin ja unohdettu ihmisten tarvitsemat palvelut. Pohde on kuitenkin alusta asti lähtenyt uudistamaan palvelujärjestelmää. Palveluketjuja on kehitetty ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä lisätty asiakkaiden palvelujen parantamiseksi. Kotiin annettaviin palveluihin on panostettu. Digitaalinen sote-keskus palvelee jo lähes kaikkia alueemme asukkaita. Myös vaikeita, palveluverkkoon liittyviä päätöksiä on pystytty tekemään. Hyvinvointialueiden alkutaival ei ole ollut ongelmaton, mutta virheistä on opittu.
Pohde haluaa osaltaan turvata alueen asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhteiskunnan talouden kantokyvyn mukaisella tavalla. Tämänhetkinen julkinen keskustelu ei edesauta tavoitteen saavuttamista. Sekä uudistusta että hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa saa luonnollisesti arvioida ja kritisoida, mutta arvioinnin olisi hyvä perustua tosiasioihin eikä mielikuviin.
Hyvinvointialueuudistus toteutettiin, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on suurissa vaikeuksissa palvelutarpeen kasvaessa ja käytettävissä olevan työvoiman vähentyessä. Tämä edellyttää merkittäviä muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden muutosten toteuttaminen vie aikaa. Siksi myös uudistuksen onnistumista on ennenaikaista arvioida.
Haluamme kiittää Pohteen henkilöstöä, joka tekee erinomaista työtä jatkuvan paineen alla ja ansaitsee tosiasioihin perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua.
Tapani Tölli, aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Paavo Koho, aluehallituksen varapuheenjohtaja (kok.)
Esa Aalto, aluehallituksen jäsen (vihr.)
Hemmo Heiskanen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Matti Honkala, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anne Huotari, aluehallituksen jäsen (vas.)
Liisa Kylmänen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Maarit Matinolli, aluehallituksen jäsen (kok.)
Anu Mattila, aluehallituksen jäsen (ps.)
Eija-Riitta Niinikoski, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Anneli Näppä, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Pirjo Sirviö, aluehallituksen jäsen (sd.)
Matti Soronen, aluehallituksen jäsen (kesk.)
Osmo Tervonen, aluehallituksen jäsen, Oulun yliopiston edustaja
Kai Pajala, aluevaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
Pekka Simonen, aluevaltuuston I varapuheenjohtaja (kok.)
Anu Plaketti, aluevaltuuston II varapuheenjohtaja (ps.)
Olli Kohonen, aluevaltuuston III varapuheenjohtaja (vas.)
Sanna Laine, yhdyspintalautakunnan puheenjohtaja (sd.)
Pirkko Mattila, turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)
Antti Ollikainen, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja (kesk.)